PARKit ja VIVA

Kaupunkiympäriston elävoittämistä. Vancouverissa ja sen ympäryskunnissa on useita hankkeita ja projekteja käynnissä, joilla pyritään saamaan aikaiseksi pieniä parannuksia kaupunkiympäriston ja asuinalueiden parantamiseksi. Niissä on usein lähtokohtana toteuttaa nimenomaan asukkaiden, yrittäjien tai muiden tahojen ideoimia projekteja. Kohteet ovat usein katutilaan sijoittuvia pieniä alueita, joille toteutetaan esim. oleskeluun sopivia rakenteita, istutuksia ym. Tarkoituksena tässä kaikessa on vallata hieman enemmän tilaa ihmisille ja elävoittää sitä kautta yhteisen kaupunkitilan käyttoä ja ilmettä.

Robson Redux -suunnittelukilpailun voittajan, Porch Parade:n havainnekuva.

Lähde: http://vivavan.s3.amazonaws.com/2015_sub/1287/1.jpg

Kilpailuja. Sekä Vancouver että työpaikkani Surreyn kaupunki ovat järjestäneet erityiset suunnittelukilpailut kohteista, jotka sijoittuvat kaupunkien keskustoihin. Molemmat suunnittelukilpailut ovat osa kaupunkien laajempaa projekti- ja hankekokonaisuutta, joihin sisältyy paljon muunkinlaista toimintaa. Kirjoitinkin aiemmin jo lyhyesti Surreyn Placemaking-projekteista, joissa kaupunki myontää tukea mm. asukaspuutarhojen toteuttamiseen tai liiketilojen julkisivujen kohentamiseen.

Juuri valmistunut PARKit-kilpailun voittaja.

PARKit. Toukokuisessa Äänestyksiä-blogissa kerroinkin jo tästä kilpailusta. Tuolloin kilpailun ehdokkaat olivat esillä julkisesti, ja kiinnostuneet saattoivat antaa äänensä suosikkinsa puolesta. Oma valintani oli Pantone, ja ilokseni kuulin myöhemmin, että se myös valittiin voittajaksi. Pantonen suunnittelijat ovat Ryan McClanaghan, Daniel Hawkins ja Shane Oleksiuk (arkkitehtuuri-, muotoilu ym. taustainen porukka Vancouverin seudulta). 

Viva Vancouver. Vancouverin kaupungilla on muutama vuosi sitten käynnistetty ohjelma nimeltään Viva. Ohjelman tavoitteena on vähentää autoja, ja ottaa katuja enemmän ihmisten käyttöön. Kaupungin Viva-tiimin toiminnan tarkoituksena on yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa sulkea katuosuuksia väliaikaisesti ja vallata ne ihmisten käyttöön. Viva-ohjelmaa toteutetaan eri puolilla Vancouveria. Tunnetuin on vuosittain ydinkeskustaan toteutettava Robson Redux -suunnittelukilpailu.

Robson Redux. Vancouverin downtownin sydämeen, yhdelle keskeisimmistä ostoskaduista, toteutetaan nyt jo viidettä kesää väliaikainen oleskelualue. Sen ideaa haetaan myös suunnittelukilpailun kautta. Suunnittelutyöt ovat olleet esillä näyttelyssä alkuvuodesta, ja niistä järjestettiin äänestys kuten Surreyssä.

Kuva vuoden 2014 toteutuneesta Robson Redux -voittajasta.

Lahde: http://www.vivadesigncomp.ca/site_images/winners/2014.jpg

Valmis Pantone. Surreyn PARKit-alue valmistui juuri tänään - joten ehdin juuri sopivasti nähdä sen toteutuneena (viimeinen työviikko Surreyssä menossa!). PARKit-kilpailun lähtokohtana oli toteuttaa oleskelupaikka kaupunkilaisille, johon sijoittuisi mm. kaksi pianoa. Idea on ollut elävoittää kaupunkitilaa, ei pelkästään esteettisillä elementeillä, vaan houkutellen alueelle elävää musiikkia. Paikan toivotaan synnyttävän erilaisia spontaaneja ja suunniteltuja kulttuuritempauksia. Kuvaushetkelläkin paikalla oli jo yksi pianonsoittaja eli ajatus siis toimii.

Piano odottaa soittajia Surreyn PARKit:ssa.

Robson Redux 2015. Vancouverin Robson -kadun tämän vuotinen voittaja valmistuu myös huomiseen mennessä, sillä sen on luvattu olevan käytössä Kanada-päivänä ylihuomenna. Kilpailuehdotuksen nimi on Porch Parade, ja sen mukaan kadulle toteutetaan sarja toisiinsa kytkeytyneitä oleskelukuisteja. Kilpailun jälkeen kuistit on tarkoitus kierrättää käyttöön muissa kaupunginosissa.

Rakenteilla oleva Porch Parade.

Parklets. Vancouverin Viva-ohjelman yksi osaprojekti on Parklets-ohjelma. Esim. yritys voi hakea netistä löytyvällä hakemuksella oman katuosuutensa kadunvarsiparkkipaikan muuttamista pikku oleskelualueeksi. Parklet:ja, jotka ovat usein paikallisten suunnittelijoiden taidonosoituksia, on muutamia eri puolilla kaupunkia.

CafeCrepe -nimisen yrityksen sponsoroima Parklet Vancouverin keskustassa.

Hulevesien hallinnan suunnittelua Surreyssä

Historiaa. Hulevesien suunnittelulla on pitkät perinteet täälläpäin maailmaa. Surrey on ollut etunenässä Vancouverin metropolialueen kehityksessä, joka on ollut hyvin edistyksellistä. Seudun kaupungit ja kunnat, yhteensä 21 kpl, kuuluvat seudulliseen organisaatioon MetroVancouveriin, jonka johdolla on laadittu jo vuosikymmeniä kokonaissuunnitelmia mm. vesihuollon ja liikenteen järjestämiseksi.

ILWMP ja ISMP. Erityisen sysäyksen nykyisen kaltaiseen, hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen tähtäävään malliin on antanut yli kymmenisen vuotta valmistunut Integrated Liquid Waste Management Plan (ILWMP). Siihen kirjattiin useita hulevesien kestävään hallintaan liittyviä tavoitteita, joilla pyritään parantamaan vesien tilaa valuma-aluetasoisesti. Yhdeksi toimenpiteeksi, johon kaikki kaupungit ovat sitoutuneet, suunnitelmaan kirjattiin ns. Integrated Stormwater Management Plan:ien (ISMP) laatiminen. Surrey on hoitanut kaupungeista ensimmäisten joukossa velvoitteensa, tämän vuoden loppuun mennessä on tavoite valmistua viimeinen uupuva ISMP-suunnitelma - yhteensä niitä on laadittu lähes 30 kappaletta. ISMP:t tehdään koko seudulla MetroVancouverin vuonna 2005 julkaiseman mallin mukaisesti.

ISMP-suunnitteluprosessin vaiheet.

Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Surreyn erityispiirteitä. Surreyn pinta-alasta n. 30 %:ia on tulvariskialuetta, siis vesistötulvariskialuetta. Nämä alavat maat ovat alttiita jokien tulvimiselle. Ilmastonmuutoksen uhatessa nostaa merenpinnan tasoa tulevaisuudessa, kyseisten alueiden tulvasuojelu on yksi keskeisimpiä osastoni päänvaivoja. Lisäksi myös hulevesitulvat ovat ongelmana, rakentamisen tiivistyessä sekä erityisesti rankkasateiden lisääntyessä. Vancouverin alueella sademäärä on noin tuplat siitä, mitä Suomessa, joten hallittavaa riittää. Haastavuutta lisää erityinen vaatimus hulevesien laadulliseen hallintaan, koska - kuten jo olen aiemmin blogissa kirjoittanut - hulevedet päätyvät lohien kannalta arvokkaisiin vesistöihin, Surreyssä pääasiassa neljään jokeen (Serpentine, Nicomekl, Little Campbell ja Fraser). Hulevesitulvahuiput vahingoittavat myös purohabitaatteja huuhtoessaan voimalla kutusoraikkoja sekä aiheuttaessaan herkissä puroissa eroosiota.

Surreyn vesistötulvariskialueet.

Lähde: Surreyn kaupunki

Hulevesien integroitu hallintasuunnitelma. Integrated Stormwater Management Plan eli lyhyesti ISMP on kattava paketti tietoa, lähtökohtia ja toimenpide-ehdotuksia kullekin suunnittelualueelle. Yhdessä viimeisimmistä ISMP-suunnitelmista, johon tutustuin (Bridgeview - North Slope), on yli 200 sivua. Suunnitteluprosessi on sen osalta kestänyt jo pari vuotta, ja nyt ollaan kalkkiviivoilla. Samanaikaisesti ISMP:n kanssa on valmistunut Surreyn keskustaan tarkempi hulevesien suunnittelun ohjeistus rakentajille. Eri suunnittelualueilla tavoitteet ja lähtökohdat voivat olla hyvin erilaiset riippuen rakentamisen määrästä, suunnitellusta maankäytöstä, vesistötulvariskialueista, hulevesien hallinnan nykytilanteesta tai luonnon monimuotoisuusarvoista. Siksi kussakin ISMP-prosessissa käydään keskustelua sekä kaupungin sisäisesti että myös asukkaiden kanssa siitä, mitkä ovat kunkin suunnittelualueen visiot ja tavoitteet.

Bridgeview - North Slope -alueen ISMP-suunnitelman visio. 

Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Yhteisiä periaatteita. Kuitenkin tiettyjä yhteisiä, kaikkia suunnittelualueita koskevia periaatteita on voitu linjata. Niitä ovat mm. lohijokien suojelu, tulvien ja eroosioriskien vähentäminen, ratkaisujen integroiminen muiden osastojen suunnitelmien kanssa, parhaiden käytänteiden soveltaminen sekä osallistava suunnitteluprosessi.

Esimerkki. Esittelen seuraavassa hieman tarkemmin Bridgeview - North Slopen hallintasuunnitelmaa. Suunnittelualue on kooltaan n. 750 hehtaaria. Se jakautuu kuuteen valuma-alueeseen, joista läntisimmät sijaitsevat Fraser-joen alavilla ja tasaisilla ranta-alueilla. Suurin valuma-alue on Bolivarin valuma-alue, joka on 336 hehtaaria. Fraser-joen ranta-alueilla maanpinnan korkeus on n. 2-4 metriä. Kaakossa päin suunnittelualuetta maa kohoaa, ja suunnittelualueen korkein kohta siellä on n. 111 metriä. Eräs haasteellisuus hulevesienkin suunnittelussa ovat alueen jyrkät, eroosioherkät rinnealueet.

Suunnittelualueen rajaus.

Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Nykyinen hulevesijärjestelmä. Idässä kuivatus hoituu luonnollisten purojen kautta. Bolivar Creek:in johtuvat vedet kaupungin keskustan eli tulevaisuudessa voimakkaimmin kasvavan alueen osalta. Lännessä on tulvavallien systeemi, ja kuivatus hoituu mm. pumppaamalla. Kaiken kaikkiaan tämän läntisen alueen kuivatus on sellaista insinööritekniikkaa erilaisissa tulva- ja vuorovesitilanteissa, että luovuin yrittämästä ymmärtää sitä syvällisemmin. Kaiken kaikkiaan koko suunnittelualueen hulevesijärjestelmät on tällä hetkellä toteutettu pitkälti perinteisellä putki- ja kanavaratkaisuilla, eikä niissä ole sovellettu uudempia ns. parhaisiin hulevesien hallintamenetelmiin perustuvia ratkaisuja eli BMP:jä (Best Management Practices). Viemärit ja ojat kattavat pituudeltaan 85 % verkosta.

ISMP-suunnitelman mukainen ojaluokittelu.

Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Kasvua. Suunnittelualueelle kohdistuu suuria kasvupaineita, kun noin kolmasosa ennustetusta Surreyn väestönkasvusta - vajaa 100 000 uutta asukasta vuoteen 2046 mennessä - kohdistuu alueelle. Erityisesti kaupungin keskusta on osa-alue, johon rakentaminen tulee suunnitelmien mukaan keskittymään. ISMP-suunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin ollut uuden rakentamisen ennustettujen vaikutusten haittojen vähentäminen, sillä ilman toimenpiteitä alueen vesistöjen laatu heikentyisi, hulevesitulvat pahentuisivat, luonnontilaisten puronvarsihabitaattien arvot menetettäisiin jne.

Vesistötulvat. Suunnittelualueen alavien maiden haaste on Fraser-joen tulviminen. Pahimpina tulvavuosina joen vedenpinta on noussut useita metrejä, mikä luonnollisesti on suuri uhka 2-4 metriä merenpinnasta olevalle alueelle. 200 vuoden välein toistuvissa tulvissa jää tulvan alle n. 300 hehtaaria. Usein toistuvissa tulvissakin alueella on lukuisia kohteita, joita tulvat koittelevat. Lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksena on ennustettu merenpinnan vielä kohoavan, ja pahentavan tulvariskiä. Erilaisten skenaarioiden mukaan merenpinta nousee vuoteen 2100 mennessä 0,35 - 1,2 metriä. Koska alueella on paljon sekä asuin- että liikerakentamista, on tulvien hallinta tärkeä kysymys. Yksi isoimpia investointeja alueella ovatkin tulvavallit, joita joen tuntumassa tulisi nostaa nykyisestään.

ISMP-suunnitelman mukaiset suojeltavat viheralueet ja ekologinen viherverkko.

Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Toimenpideohjelma. Suunnitelmassa on esitetty yhdeksän toimenpidekokonaisuutta (Action Plan), ja niille vastuutahot ja osatavoitteet. Toimenpiteet pitävät sisällään tulvasuojelun parantamista, vesiensuojelutoimenpiteitä, jokihabitaattien, yhtenäisten jyrkännealueiden, viheralueiden ja luontoalueiden säilyttämistä, tonttien siivoamista sekä maankäyttösuunnitelmien päivittämistä. Suunnitelmassa esitetään mm. pumppaamoiden parantamista, uusien putkien rakentamista tai vanhojen kapasiteetin nostamista, ojien ja rumpujen kunnostusta ja uusimista, tiukempien valvontatoimien käyttöönottoa (vesien pilaamisen ehkäisemiseksi), ympäristökasvatuksellisia toimenpiteitä, sadepuutarhojen ja biopidätysalueiden rakentamista, kattovesien käsittelyä tonteilla, kalannousuesteiden poistamista, jyrkkien rinnealueiden suojelun tiukentamista sekä kompensaatiotoimenpiteitä, mikäli on välttämätöntä esim. isoissa hankkeissa heikentää jonkun alueen monimuotoisuusarvoja. Kaiken kaikkiaan toimenpiteiden kokonaisuus tulee olemaan yli 3 miljoonaa dollaria. Tästä tosin puolet menee yhden pumppaamon rakentamiseen ja moni muu toimenpide vaatii lähinnä työaikaa.

Hulevesien hallinnan keinovalikoimaa.

Lähde: Storm Water Management Typologies and Strategies. Surreyn kaupunki.

Best Management Practises. Parhaat hallintamenetelmät jaetaan suunnitelmassa rakenteellisiin ja ei-rakenteellisiin menetelmiin, joista jälkimmäisiä ovat esim. valvonta- ja ympäristökasvatustoimenpiteet. Rakenteelliset menetelmät ovat konkreettisia rakentamistoimenpiteitä. Tavoite on integroida ratkaisut osaksi katujen, puistojen ja tonttien suunnittelua ja kehittämistä. Tarkemmassa toimenpiteiden suunnittelussa tulee tähdätä kuhunkin kohteeseen ja sen tavoitteisiin parhaiten vastaavaan kokonaisratkaisuun. Periaate on, että hulevesien hallinnassa tulisi tavoitella mieluiten useiden toimenpiteiden kokonaisuutta (yhdistäen siihen esim. viherkatot, "katkaistut rännit", sadepuutarhat, läpäisevät pinnoitteet jne) sen sijaan, että pyrittäisiin rakentamaan vaikkapa yksi iso viivytysallas.

Pieniä toimia - katkos reunakivessä ja "katkaistu ränni".

Vaikuttavuutta. Osallistuin tällä viikolla vielä tekeillä olevan Fleetwoodin alueelle sijoittuvan ISMP-suunnitelman kokoukseen. Kyseiselle suunnittelualueelle sijoittuu North Creek-niminen puro, jonka latvaosiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakentunut laaja, uusi asuinalue. Kuitenkin, hulevesien hallinnan toimenpiteiden ansiosta, muutoksia puron tulvahuippuihin ei ole juuri tullut - kasvua on ollut ainoastaan 5 %. Ilman toimenpiteitä muutosten arvioitiin nousevan jopa yli 50 %:iin. Uudella alueella on toteutettu mm. biopainanteita ja viivytysaltaita. Lisäksi niin yleisillä alueilla kuin tonteilla vaadittiin pihoilla ja viheralueilla vähintään 45 senttimetrin kasvualustapaksuutta - tämä yksinkertainen vaatimus kerrottuna koko alueen pinta-alalla on tuonut alueelle huomattavan määrän hulevesien viivytystilavuutta. Ja kasvitkin voivat alueella paremmin - kaksi hyvää tavoitetta saavutettu siis samalla kertaa.

Surreyn puistoja ja vähän muutakin

Puisto-osasto. Puisto-osasto ei Surreyssä ole pelkkä puisto-osasto. Se on jonkinlainen suomalaisen puisto-, liikunta- ja kulttuuritoimen yhdistelmä. Siellä vastataan myös perinteisesti Suomessa tilapalvelulle kuuluvista osa-alueista, kuten osasta julkisia rakennuksia. Kutsun tässä nyt kuitenkin sitä puisto-osastoksi, kun kirjoituksenikin keskittyvät enemmän viheralueille.

Puistojen luokittelukartta.

Lähde: Surreyn kaupunki.

Vaikuttavaa ohjelmointia. Sain lyhyen johdatuksen puistosuunnittelupuolen vetäjältä Ted Uhrichilta mielettömään raporttipinoon koskien erilaisia kaupungin viherpalveluja. Surreyn kaupunki on laatinut vuonna 2008 strategian koskien kaikkia viher- ja virkistyspalveluja, liikuntapalveluja sekä kulttuuripalveluja. Kyseisessä strategiassa on määritelty viherpalveluiden luokittelu sekä kullekin näistä määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Kaupunkiin halutaan luoda tai siellä säilyttää viher- ja virkistyspalveluverkosto, joka koostuu seuraavanlaisista luokista (suomennettu tulkiten): Kohdepuisto (Destination Park), Kaupunkipuisto (City Park), Kaupunginosapuisto (Town Centre / Community Park) sekä Lähipuisto (Neighbourhood Park). Kukin luokka on jaoteltu vielä alaluokkiin mm. käyttötarkoituksensa mukaan (esim. luonnonsuojelu, liikunta tai koulun piha). Kaupungin ylläpitämiä viheralueita täydentävät seudullisen organisaation, Metro Vancouverin, ylläpitämät Regional Park -alueet.

Eniten surreyläiset toivovat uusia kävely- ja pyöräilyreittejä sekä luonnonalueita. 
Lähde: Parks, Recreation and Culture Strategic Plan. Surreyn kaupunki. 

Maanhankinta. Puistopalveluiden kehittämiseksi puisto-osastolla on vaikuttava budjetti maanhankintaan (n. 30 miljoonaa dollaria) - ja kyllä, puisto-osasto itse hoitaa maanhankinnan, kuten esim. oma osastoni huolehtii mm. hulevesien viivytysalueiksi tarvittavien maiden hankinnasta. Puisto-osaston strategiaan on kirjattu, että maanhankinta on kaupungin tiivistyessä käynyt yhä haastavammaksi, eikä uusilla alueilla ole aina voitu turvata riittäviä viher- ja virkistyspalveluita. Koko provinssin (Brittiläisen Kolumbian) tasoinen lainsäädäntö määrää, että viisi prosenttia maankäyttömaksuista (Development Cost Charges) tulee ohjata mm. puistomaiden hankintaan - mutta maan hinnan kallistuessa samalla summalla ei tietenkään saa yhtä paljon maata kuin aiemmin (ja puistomaaksi hankittava maa ostetaan samaan hintaan kuin rakentamiseen tarkoitettu maa). Lisäksi trendinä Surreyssä on ollut omakotitalojen lisääntyminen, jolloin maankäyttömaksujenkin määrä on ollut laskeva. Koko kuvio vaikuttaa hyvin haastavalta, kuinka Surrey onnistuu takaamaan tasapuolisen, kattavan ja eheän viherpalveluverkoston hurjasti kasvavassa kaupungissaan.

Skeittipaikka Surreyn eteläosissa.

Budjetti. Puistopuolen budjetti (siis puistojen rakentamiseen ja ylläpitoon) on n. 15 miljoonaa dollaria vuodessa. Tästä rakentaminen vie kaksi kolmasosaa, ja ylläpito yhden kolmasosan. Toteutus hoituu 75 %:sti ulkopuolisilla urakoitsijoilla, neljäsosasta vastaa kaupungin oma porukka - yleensä nämä kohteet ovat pienempiä puistoja ja viheralueita.

Uusi koirapuisto itäisessä Surreyssä.

Lisää ohjelmia. Kokonaisstrategian lisäksi kaupuki on laatinut lukuisia osaselvityksiä koskien mm. koirapuistoja, viheryhteyksiä, tai virkistyspyöräilyn olosuhteita (pyöräilyn ja kävelyn suunnitelmat ovat muutoin liikenneosaston vastuulla). Tavoitteita puistopuolen osalta on kirjattu myös Sustainability Charteriin eli kaupungin ympäristöstrategiaan sekä "yleiskaavaan" eli Official Community Plan:iin. Puistojen suunnittelua ja rakentamista ohjaa paksuhko raportti, Parks Standard Construction Document. Esimerkkinä yksittäisestä viherpalvelusta voisi mainita, että koirapuistoja on kaupungissa nyt kahdeksan kappaletta, tavoitteena on kasvattaa niiden määrä 15 kappaleeseen. Saavutettavuus-tavoitteena koirapuistojen osalta on kirjattu, että asukkailla tulisi olla maksimissaan 20 minuutin kävelymatka lähimpään koirapuistoon.

Uusi leikkipuisto Claytonin alueella Surreyssä.

Uusi leikkipuisto-ohjelma. Leikkipuistojen osalta palveluohjelmointi kaipaa jo päivitystä, edellinen on vuodelta 2000. Uutta ohjelmointia ollaan käynnistämässä. Sen pohjaksi ollaan pohtimassa suunnan muutosta leikkipuistojen luonteessa - niistä haluttaisiin kehittää enemmän "luonnonmukaisia" paikkoja, joissa "kids can get dirty". Kanadan turvallisuusmääräykset (CSA-standards) - jotka kuulemma ovat täkäläisten käsityksen mukaan tiukempia kuin EU-normit - aiheuttavat suunnittelijoille päänvaivaa. Tavoite on kuitenkin selkeä, ja hyvä esikuva on naapurikaupunki Richmond, josta löytyy jo toteutuneitakin esimerkkejä.

 

Terranovan seikkailupuisto Richmondissa.

Hyppäys naapurinkuntaan. Naapurikunnassa Richmondissa on toteutettu viime vuosina useita leikkipuistoja tavalla, josta aiotaan tosiaan ottaa mallia Surreynkin leikkipuistojen kehittämisessä. Niistä halutaan luonnonmukaisempia paikkoja, joissa lapset voivat kaivaa, rakentaa, kiipeillä puissa, leikkiä vedellä, sotkea mudalla... Richmondin puistoissa, joissa vierailin, idea näkyy mm. paikallisen puun ja luonnonkiven käytössä, luonnollisissa pintamateriaaleissa ja osin väreissäkin (tehostevärejä on kuitenkin mielestäni kivasti käytetty), veden käytössä, alueelle tuoduissa "puunkarahkoissa" ja maastonmuotoiluna.

Lapsien mielikuvitusleikki valloillaan Terranovan puistossa.

Terranova ja City Garden. Kävin lasten kera testaamassa kahta leikki- ja seikkailupuistoa Richmondissa. Molemmat ovat ilmeeltään edellä mainitun "luonnonmukaisen" kaltaisia. Alueiden ilme ei ole vimpan päälle viimeistelty, esim. alueiden rajautuminen on osin varsin vapaata. Richmondin kaupungin nettisivuilla sanotaan, että näillä uudenlaisilla leikkipuistoilla pyritään vastaamaan kasvavaan huoleen siitä, että lapset ovat vieraantuneet luonnosta. Täällähän moinen näkökulma on varmastikin paljon suurempi huolenaihe kuin meillä Suomessa. Kaiken kaikkiaan ainakin näiden kahden Richmondin puistoesimerkin perusteella sanoisin, että oikein mielenkiintoisia esimerkkejä, joista varmasti voisi ottaa mallia silti Suomessakin - ne sopisivat oikein hyvin suomalaiseen metsävoittoiseen maisemaan. Ja Terranova ainakin todisti taas kerran itselleni, että vanhoista puista tulisi pitää kiinni ja ottaa niiden säilyttäminen suunnittelun lähtökohdaksi.

Richmondin City Garden.

Takaisin Surreyhyn. Surreyn kaupungin vastuualueista pitää mainita vielä erityisesti Neighbourhood Beautification and Enhancement. Kaupungin "kaunistamis-suunnittelijan" tehtävänä on koordinoida erilaisia projektiluonteisia ja erityisesti asukkaiden aktiiviseen osallistumiseen liittyviä hankkeita, joilla pyritään elävöittämään naapurustoa ja kaupunkikuvaa. Asukkaat voivat saada tukea esim. yhteisen puutarhan toteuttamiseen tai erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Kaupallisten rakennusten julkisivujen kohentamiseen voi saada jopa 30 %:n tuen. Asukkaiden ehdotuksesta on eri puolilla kaupunkia toteutettu monenlaisia "paikanteko-projekteja". Ja ensi viikolla valmistuu kolmatta kertaa järjestetyn PARKit-suunnittelukilpailun väliaikaisteos Surreyn keskustaan.

Julkista taidetta sijoitetaan usein mm. asukastalojen yhteyteen.

Lajeja ja vieraslajeja

Opeteltavaa. En onneksi joudu täällä tekemään mitään tarkkoja istutussuunnitelmia lajeineen, sillä aika tavalla tämä käytössä oleva lajisto poikkeaa Suomesta (luonnollisesti, onhan Vancouverin alue Pariisin korkeudella). Kasvisuvut ovat monet kyllä tuttuja, kuten Acer (vaahterat), Abies (pihdat), Quercus (tammet), Pinus (männyt) tai Alnus (lepät). Erityisen paljon päänvaivaa olen kuitenkin nähnyt kosteikkolajien (sarat, vihvilät, kaislat jne) opetteluun.

Vesisaraa (water sedge, Carex aquatilis) VanDusenin kasvitieteellisessä puutarhassa.

Luonnonvaraista lajistoa. Suunnittelukohteissani on tavoitteena luonnonmukaista ympäristöä jäljittelevä lopputulos. Kohteet ovat hulevesien viivytysalueita, joissa kasvien on kestettävä ajoittaista märkyyttä. Surreyn kaupungilla on hyviä ohjeistuksia mm. luonnonympäristöjen ennallistamiseen, joiden avulla lajivalintojen tekeminen on helpottunut. Myös kaupungin puisto-osastolla on suosituksensa, mitä alkuperäislajeja tulisi käyttää - varsinaisiin kosteikkoihin heillä ei kuitenkaan ole omia suosituksiaan.

Isomman puoleinen vaahteran lehti. 

Puut. Puiden osalta suositeltavia ovat mm. jättipihta (Abies grandis, grand fir), oregoninvaahtera (Acer macrophyllum, big leaf maple), sitkankuusi (Picea Sitchensis, sitka spruce), jättituija (Thuja plicata, western red cedar) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii, Douglas fir). Kaikki näistä edellä mainitsemistani ovat jättipuita eli kasvavat useiden kymmenien metrien mittaisiksi. Luonnonmetsät ovatkin täällä majesteetillisen hienoja!

Paikallisessa kuusimetsässä.

Punaleppä. Punaleppä (Alnus rubra, red alder) on täällä se ensimmäinen pioneerilaji, joka tulee myllätyille alueille luonnostaan. Punaleppä elää symbioosissa Frankia-nimisen bakteerin kanssa, jonka suosiollisella avustuksella se pärjää vähätyppisissä maissa. Pioneerilajit - lepän lisäksi täällä erityisesti myos jättipoppeli (Populus trichocarpa, black cottonwood) - luovat ajan kanssa olosuhteet muille lajeille suotuisiksi. Kaupungin alueilla tätä luonnollista sukkessiota pyritään hieman vauhdittamaan, mutta periaatteena kuitenkin luonnonmukaisten alueiden ennallistamisessa on matkia luonnon omaa tapaa hoitaa asiat.

Metsän luonnollinen sukkessio pioneerivaiheesta vanhaksi metsäksi. 

Lähde: Restoration Prescriptions for Municipal Detention Ponds and Riparian Ecosystems. Surreyn kaupunki.

Kosteikkosuunnitelma. Suunnittelukohteissani - kahdella hulevesien viivytysalueella - tarkoitus on parantaa niiden ilmettä sekä toimivuutta. Fraser Heightsin hulevesialtaassa ei kauheasti ole vettä - ja sitä toivon mukaan siihen voitaisiin saada lisääkin - eli kyseessä on lähinnä alueen esteettinen kohentaminen. Toisessa suunnittelukohteessa vettä on ajoittain liikaakin, ja nykyinen suoraviivainen vesiuoma halutaan muokata luonnollisemmin kaartuilevaksi. Ehdotan siihen myos pieniä patoja, jotta vesi viipyisi ja suodattuisi tulevan kasvillisuuden kautta parantaen hulevesien laatua.

Idealuonnokseni Fraser Heightsin hulevesialtaaseen.

Vieraslajit. Vieraslajit ovat täällä(kin) varsinainen riesa. Niiden torjunta on keskeinen kysymys monessa kohteessa, kuten Campbell Heightsin alueella, josta bloggasin jo aiemmin. Kaupungin ennallistamisohjeissa (Restoration Prescriptions for Municipal Ponds and Riparian Ecosystems) on todettu, että vieraslajit uhkaavat monin paikoin syrjäyttää alkuperäisluontoa. Kaupunki onkin linjannut, että vieraslajien torjumiseen on panostettava, koska muutoin nämä nopeasti leviävät lajit uhkaavat ekosysteemien terveyttä ja toimivuutta. Vieraslajeista pahimpia täällä ovat ruokohelpi (Canary grass, Phalaris arundinacea), muratti (English ivy, Hedera helix), keltapeippi (lamium, Lamium galeobdolon) ja Suomessakin tuttu japanintatar (Japanese knotweed). Myös kaukasianjättiputki (giant hogweed, Heracleum mantegazzianum) on nostettu esille myrkyllisyytensä vuoksi. Täällä myös vuohenputki (goutweed, Aegopodium podagraria) ja rantakukka (purple loosestrife, Lythrum salicaria) on luokiteltu haitallisiksi.

Ruokohelpi. Toisessa suunnittelukohteessani kasvaa mm. ruokohelpeä, josta halutaan eroon, koska sen siemenet leviävät veden mukana alueelta alajuoksun arvokkaaseen purohabitaattiin. Ruokohelpi on yleinen laji ympäri maailman, siitä on myos lukuisia koristetarkoituksissa käytettyjä lajikkeita (kuten Suomessakin tuttu, voimakkaasti leviävä viiruhelpi). Ruokohelpi kasvaa luonnostaan vesistöjen rannoilla ja kosteikoilla. Se valtaa nopeasti esim. kaivetut maa-alueet ja sitä on hyvin vaikea hävittää. Se onkin joissain paikoin tukahduttamassa kosteikkojen ja puronvarsien habitaatteja. Se estää muiden lajien juurtumisen alueelle, eikä luonnollista jokihabitaattia pääse ilman ihmisen puuttumista asiaan syntymään.

Toisen suunnittelukohteeni, Enver Creekin alueella kasvaa ruokohelpeä. Varjostuksen saaminen alueelle auttaisi sen torjunnassa, koska se on valoisien paikkojen kasvi.

Jänönvihma. Jänönvihmaa (Scotch broom, Cytisus scoparius) kasvatetaan Suomessa vain aivan eteläisimmillä rannikolla ja Ahvenanmaalla. Kyseinen pensas kasvaa yleensä 1-3 metrin korkuiseksi. Kasvupaikkana se suosii hiekkaisia ja kuivia maita. Jänönvihma eli jänönpapu on kotoisin Euroopasta, ja on levinnyt sieltä muualle maailmaan. Haitalliseksi vieraslajiksi se luokitellaan mm. täällä brittiläisessä Kolumbiassa, ja erityisesti se on ongelma Vancouverin alueen lisäksi Vancouverin saarella. Se valtaa mm. hakkuualueita ja aiheuttaa suuria haittoja metsän kasvulle. Sitä näkee täällä todella paljon mm. teiden varsilla tai jollain muulla tavalla muokkaantuneilla alueilla, ja erityisesti toukokuussa se on hyvin havaittavissa räväkän keltaisen kukintansa ansiosta. Alkukesä onkin parasta torjunta-aikaa jänönvihman osalta.

Yksi ongelmallisista vieraslajeista on jänönvihma.

ISC. Brittiläisessä Kolumbiassa on olemassa erityinen organisaatio vieraslajien torjunnan edistämiseksi, ja se on Invasive Species Council of British Columbia. ISC tarjoaa tietoa vieraslajeista, niiden ominaisuuksista sekä torjunnasta. Se järjestää tapahtumia ja organisoi erilaisia tempauksia. Sen sivuilta on ladattavissa kustakin vieraslajista näppärät kohdekortit, esim. jänonvihmasta.

Loppukevennys. Ja vähän vuohistakin. Vuohien pitäminen Vancouverin kaupungissa on lain mukaan kielletty, mutta nyt kampanjoidaan, että se sallittaisiin. Eräs peruste vuohien sallimiselle tässä jutussa on se, että ne syövät vieraslajiksi luokiteltua paikallista karhunvatukkaa (Himalayan blackberry, Rubus armeniacus). Toivotaan siis, että tulevaisuudessa vuohia nähdään Vancouverinkin pihoilla!

Seattlen Olympic Sculpture Park

Downtownin suurin puisto. Vajaa kymmenen vuotta vanha Olympic Sculpture Park on Seattlen ydinkeskustan suurin puisto, kooltaan se on n. 3,5 hehtaaria. Aiemmin paikalla oli teollisuutta, ja se onkin käynyt läpi melkoisen muutoksen viime vuosikymmenellä. Alueen läpi kulkenut tie osin katettiin, jotta saatiin esteetön yhteys merenrantaan. Puisto ylittää myös rautatien. Yhteys muodostaa siksakin muotoisen, vajaan 700 metrin pituisen kävelyreitin puiston halki.

Olympic Park kuvattuna Seattlen Space Needlestä.

Toteutus. Puiston ovat suunnitelleet Weiss/Manfredi Architects sekä Charles Anderson Landscape Architecture monien muiden erityiskonsulttien muodostaman suunnitteluryhmän kera. Puisto on toteutettu yksityisen säätiön ja Seattlen Taidemuseon yhteistyönä, ja sen ylläpito on museon vastuulla. Itse rakentaminen mahdollistui pääosin yksityisten lahjoitusten avulla - niitä onkin tarvittu huikea määrä, sillä puiston rakentamiskustannukset olivat 85 miljoonaa dollaria. Puisto on palkittu usealla palkinnolla, niin arkkitehtuurinsa, maisema-arkkitehtuurinsa, insinöörisuunnittelunsa että kestävien suunnitteluperiaatteidensa ansiosta.

Näkyma saavuttaessa puistoon Paccar-paviljongin suunnasta.

Kulttuuria. Puisto on samalla suuri ulkoilma-taidenäyttely, josta voi bongata maailmankuulujen taiteilijoiden vaikuttavia teoksia (ilmaiseksi). Lisäksi siellä on vaihtuvia näyttelyitä ja kulttuuritapahtumia. Satuimme paikalle sunnuntaina, jolloin alueella oli jonkin sorttinen koirakonsertti (katsojina oli siis ainoastaan koiranomistajia koirineen ja ohessa oli erilaisia kojuja, joista myytiin erilaista koirille suunnattua tavaraa ja asustetta). Puistossa ja sen Paccar-paviljongissa voi myös järjestää yksityisiä tilaisuuksia, ja ilmeisesti se on suosittu häätilaisuuksien pitopaikka.

Paccar-paviljongin viereinen terassialue, jossa meneillään konsertti.

Taideteoksia. Näkyvin teos puistossa on keskellä aluetta sijaitseva kirkkaan punainen "Eagle", joka on Alexander Calderin teos. Yhdessä ympärillä olevien punaisten tuolien kanssa se muodostaa luonnollisen oleskelupaikan, jossa voi nauttia puistosta avautuvista huikeista merimaisemista kohden Olympic-vuoria. Itseäni miellyttivät erityisesti myös Richard Serran "Wake", Beverly Pepperin "Perre's Ventaglio III" ja Roxy Painen hopeinen puu "Split". Todella kaunis oli myös Ginny Rufnerin penkki "Mary's Invitation - A Place to Regard Beauty".

"Wake".

"Split".

"Mary's Invitation - a Place to Regard Beauty".

Ekologisia tavoitteita. Puiston toteutuksessa on ollut tavoitteena erityisesti myös luonnon monimuotoisuuden palauttaminen. Puistossa on käytetty paljon luonnonmukaista lajistoa. Puiston tiukka muotokieli ja pelkistetyt nurmialueet yhdessä luonnonkasvialueiden kanssa luovat alueen eri osien välille kontrastia. Ekologiset tavoitteet eivät kohdistu vain maalle, puiston kunnostuksen yhteydessä merenranta-alueita ennallistettiin, ja toimenpiteet ulottuivat myös vedenalaiseen maailmaan. Ranta-alueita ennallistettiin lohille sopiviksi habitaateiksi, joista löytyy niiden kaipaamaa suojaa ja ruokaa.

"Perre's Ventaglio III" ja luonnonmukainen taskupuisto.

Hulevesiä ja maanmuokkausta. Myös sadevesien käsittely paikan päällä on ollut yksi lähtökohta puiston suunnittelussa. Alueen läpäisevät pinnoitteet sekä maanalaiset viivytysrakenteet huolehtivat siitä, että sadevedet viipyvät alueella. Alueen aiempi toiminta oli saastuttanut maaperää, ja sen puhdistaminen on ollut iso urakka. Puiston korkeustasojen toteuttaminen on vaatinut n. 150 000 kuutiometrin maatäyttöjä.    

Puiston rakentaminen on vaatinut järeitä rakenteita.

Seattlen vierailu

Seattleen. Sain tilaisuuden vierailla yhdessä "pomoni" Carrien kanssa Seattlessa. Seattlessa on tehty hienoa työtä koskien hulevesiasioita, purohabitaattien kunnostuksia sekä myös Green Factor:iä. Vaikutuksen minuun tekivät myös taide ja sen integroiminen kaupunkiympäristöön: puistoihin, kaduille ja julkisivuihin. Suuren vaikutuksen, muttei positiivisessa mielessä, tekivät myös liikenneruuhkat. Liikenne onkin yksi suurimpia Seattlen haasteita, josta saa paremman käsityksen tuoreesta jutusta täältä.

Seattle.

Green Stormwater Infrastructure. Tapasimme Seattlessa Tracy Tackettin, joka työskentelee kaupungilla "vihreän hulevesi-infrastruktuurin projektipäällikkönä" (Green Stormwater Infrastructure Program Manager). Lyhyen tapaamisen aikana en saanut kattavaa kuvaa hänen vastuualueestaan, mutta pääpaino on hulevesien hallinnassa. Tutustuimme Tracyn kanssa hyvin mielenkiintoiseen hulevesikohteeseen Capitol Hillin alueella, ja saimme tietoa heidän käynnissä olevista muistakin projekteistaan.

Swale on Yale. Kohde sijaitsee keskustan pohjoisosissa. Aiemmin varsin ankeaa, varasto- ja työpaikkapainotteista aluetta kehitetään viihtyisämmäksi ja toiminnoiltaan monipuolisemmaksi kaupunkiympäristöksi. Alueelle on rakennettu asuntoja, sinne on syntynyt kahviloita, ja katuympäristöjä on kehitetty sekä esteettisesti että hulevesien hallinnan näkökulmasta.

Aiemmin koko Yale oli suunnilleen kuvan kaltaista ympäristoä.

Hulevesien viivytysalue. Vierailimme kahdella kadulla, joille oli toteutettu todella upeat hulevesien viivytysaltaat. Niihin kerääntyy hulevesiä reilun 100 hehtaarin alueelta. Altaat on toteutettu kadun tasosta alas laskettuina rakenteina, jotka on rajattu matalilla, tyylikkäillä aidoilla. Kasvillisuutena on käytetty koristeellisia saroja ja kaisloja. Koko kortteli katu- ja muine ulkoalueineen oli kaiken kaikkiaan toteutettu hyvin korkeatasoisesti.

Uusi Yalen kadun varren hulevesiallas.

  
Kehittämistä. Seattle on panostanut hulevesien kestäviin hallintaratkaisuihin jo toistakymmentä vuotta. Kaupunki tekee kohteissa jatkuvaa seurantaa, jotta ratkaisuista voidaan ottaa opiksi. Seuranta pitää sisällään sekä visuaalista arviointia että toiminnallisuuden arvioimista. Ensimmäisen kokeilevan hulevesiratkaisunsa Seattle toteutti Broadview:n alueella vuonna 2001. Sen jälkeen on toteutettu mm. vierailemani kohteet Pinehurst, Northgate, Highpoint ja viimeisimpänä Yale. Seattlen alkuvaiheen kohteista saa hyvän käsityksen tästä raportista.

Hulevesipainanne Broadview:n alueella.

Taustaa. Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn ja koko vihreän hulevesi-infrastruktuurin yksi keskeisimpiä lähtokohtia on ollut parantaa koko vesistöalueen hydrologiaa. Tähän on kaikkialla Tyynenmeren rannikolla havahduttu nimenomaan lohikalojen suojelemiseksi. 1900-luvun loppupuolella havahduttiin siihen, että täälläpäin hyvin tärkeänä, jopa symbolimaisena pidetyn kalan olosuhteet olivat heikentyneet. Asiaan paneuduttiin, ja yhdeksi keskeisimmäksi syyksi havaittiin rakentaminen lohijokien latvaosissa, minkä seurauksena hulevesien määrä, määrän vaihtelu ja laatu olivat muuttuneet radikaalisti luonnonmukaisesta tilanteesta. Seattlessakin otettiin lähtökohdaksi kunnostaa ja rakentaa uusia alueita niin, että alueen vesitasapaino säilyisi rakentamisesta huolimatta mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltaisena. Tämä tarkoitti sitä, että hulevesiä tulee viivyttää ja pidättää, jotta hulevesitulvat eivät koittelisi alajuoksun puroja ja jokia, ja jotta niihin ei päätyisi lohille haitallisia ainesosia hulevesien mukana.

Highpoint. Sadevesipainanne vasemmalla puistossa, oikealla kadun varrella. Keskellä läpäisevällä betonilla päällystetty kävelytie.

Highpoint. Yalen lisäksi suurimman vaikutuksen minuun teki Highpointin alue läntisessä Seattlessa. Alue on toteutunut vaiheittain siten, että kokonaisuutena se oli valmis vuonna 2010. Alueen pinta-ala on reilut 50 hehtaaria. Alueella asuu n. 4000 asukasta. Hulevesien luonnonmukainen hallinta näkyy alueella sadevesien viivytyksenä tonteilla (mm. "katkaistut" rännit), katujen ja muiden yleisten alueiden sadevesipainanteina, läpäisevinä pinnoitteina ja sadevesialtaina. Alueen ilme on hyvin vehreä, joku voisi sanoa sitä jopa pusikkoiseksi - itseäni se kuitenkin miellytti. Highpointin alueesta löytyy hyvä juttu myös Rakennettu ympäristö -lehdestä.

Water Quality Channel.

Northgate Mall. Pohjois-Seattlessa sijaitsee Northgaten laaja kauppakeskusalue, josta löytyy vaikuttavia hulevesikohteita. Itse kauppakeskuksen laajalla pysäköintialueella on toteutettu hulevesiä pidättäviä biopidätyspainanteita. Kauppakeskuksesta etelään sijaitsee hieno Water Quality Channel -alue, joka on myös viihtyisä puistoalue asutuksen keskellä. Kyseinen suurehko hulevesien biopidätysalue on toteutettu puhdistamaan mm. kauppakeskuksen alueelta valuvia sadevesiä. Se on erityisen tärkeää, koska ne päätyvät täältä Thornton Creekiin - lohien kannalta tärkeään kaupunkipuroon. Vesiä alueelle kertyy lähes 300 hehtaarin valuma-alueelta. Alun perin 1950-luvulla rakennetun kauppakeskuksen vedet johtuivat isoon putkeen, joka päätettiin tuoda "päivänvaloon" 2000-luvun alkupuolella ja korvata hulevesiä viivyttävällä ja puhdistavalla, puistomaisella kanavalla. ("Daylighting the pipe" on tosiaan termi, jota olen kuullut käytettävän useammassakin yhteydessä)

Water Quality Channel:n toimintaperiaate.

Lähde: http://www.seattle.gov/util/cs/groups/public/documents/webcontent/spu01_006146.pdf.

Rainwise. Vuodesta 2010 Seattlessa ja naapurikunnassa King County:ssa on ollut käynnissä Rainwise-niminen projekti. Se on suunnattu erityisesti alueille, joissa on sekaviemäröinti. Tavoitteena on vähentää näillä alueilla viemäreihin päätyviä sadevesiä kannustamalla kiinteistöjen omistajia ratkaisuihin, joilla hulevesiä imeytettäisiin, viivytettäisiin ja hyödynneittäisiin omalla tontilla. Näihin toimenpiteisiin voi saada kaupungilta tukea. Mahdollisia korvattavia toimenpiteitä ovat esim. sadepuutarhan rakentaminen tai hulevesien keräystankin hankkiminen. Korvausta voi saada noin 35 dollaria kohden jokaista viivytettävää kattoneliömetriä kohden. Kiinnostuneille asukkaille kaupungit tarjoavat neuvoja, lukuisia koulutustilaisuuksia (yksin kesäkuussa niitä järjestetään neljä kertaa) ja esitemateriaalia.

Sadepuutarha rakenteilla.

Lähde: Seattlen kaupunki, Rainwise-solutions.

Hulevesikohteita Surreyssä I

Paljon nähtävää. Hulevesien osalta täällä päin maailmaa on paljon hyviä esimerkkejä ja nähtävää. Osastoni (Drainage ja Environment) tehtäviä on huolehtia kaupungissa mm. hulevesien hallinnasta. Pyrkimys on viivyttää ja imeyttää hulevesiä mahdollisimman paljon syntypaikoillaan, ei vain tulvien ehkäisemiseksi vaan erityisesti myös laadullisista syistä. Täällä kun hulevedet päätyvät jossain vaiheessa puroihin, joista lähes kaikki ovat tärkeitä lohien habitaatteja. Parilla alueella hulevedet on vaadittu imeytettävän paikan päällä jopa 100-prosenttisesti, toinen näistä on Campbell Heightsin alue.

Kohteita. Esittelen tässä blogissa käytännön kohteita, joihin olen käynyt tutustumassa paikan päällä. Myöhemmin on tarkoitus vielä kirjoittaa enemmän hulevesien suunnittelusta, erityisesti ns. ISMP-suunnitelmista (Integrated Stormwater Management Plans). 

Kuvassa Guildford Heights Park ja sen viivytysallas. 

Lähde: Surreyn kaupunki. 

Guildford Heights Park. Kyseessä on noin 6,5 hehtaarin kokoinen puistoalue, josta osa on rakennettua puistoa nurmikenttineen ja leikkialueineen. Pohjoisosaa puistoa hallitsee hulevesien viivytysallas, jonka ympäriston suunnittelussa on ollut keskeinen periaate luonnonmukaisuus. Hulevesialtaasta vedet johdetaan suodattumisen ja puhdistumisen jälkeen Serpentine Creekiin, josta edelleen ne päätyvät Surreyn yhteen tärkeimmistä joista, Serpentine-jokeen. Lohet on tarkoitus saada nousemaan aikoinaan altaaseen saakka, kunhan muutamia esteitä alajuoksulta saadaan vielä poistettua. Myos puiston pelikenttä on muotoiltu siten, että se voi toimia suurilla sateilla hulevesien viivytysalueena.

Guildford Heightsin viivytysallas.

Spirit Garden. Etelä-Surreystä loytyy hulevesien viivytysalue, josta on kehittynyt lähialueen asukkaiden helmi. Kyseessä on pieni, noin reilun 1000 neliömetrin alue, johon kaupunki on toteuttanut hulevesien viivytysalueen pienine altaineen ja kaartuilevine uomineen. Sen kautta johdetaan kadulta hulevesiä, jotka kerääntyvät n. 20 hehtaarin alueelta. Tarkoitus on puhdistaa ja viivyttää hulevesiä ennen kuin ne johdetaan takaisin kadun kuivatusverkostoon, ja jatkavat matkaansa kohden Chantrell Creekiä ja Nicomekl-jokea.

Spirit Gardenin sadepuutarha.

Talkootyotä. Asukkaat ovat "omineet" alueen kaupungin myötävaikutuksella. He ovat istuttaneet alueelle runsaasti koristekasveja, ja he hoitavat aluetta intensiivisesti. Kaupunki tukee asukkaita vuosittain rahallisesti pienellä summalla. Asukkaat ovat antaneet sadepuutarhalle jopa nimen (Spirit Garden), ja sillä on omat Facebook-sivutkin. Jonkinlaista kummipuisto-toimintaa siis. Spirit Garden:sta voi katsoa myös esittelyn Youtubessa.

Läpäisevää betonia. Kävimme myös parissa kohteessa, joissa on kokeiltu läpäisevää betonia. Vanhempi alue itäisessä Surreyssä on vajaa kymmenen vuotta vanha, eikä sitä ole ylläpidetty mitenkään tänä aikana. Teimme pienen kokeen vedellä parissa kohtaa. Kuluneemmalla kohdalla läpäisevyys oli jo heikentynyt, mutta toisella kohtaa vesi hulahti pinnoitteen läpi hetkessä. Vaikuttavaa.

David Hislop testaamassa läpäisevää pinnoitetta.

Blackie Spit. Eteläisessä Surreyssä, Crescent Beachin alueella on uudempi kohde, jossa kaupunki on myös kokeillut läpäisevää betonia pinnoitteena laajoilla katu- ja pysäköintialueilla. Alueella ei ole ollenkaan perinteistä putkiverkostoa, kaikki vesi imeytyy pinnoitteen läpi tai johtuu kadun viereiseen hulevesipainanteeseen. Läpäisevästä betonista tai asfaltista ei vielä ole pitkää kokemusta, mutta Blackie Spitin pinnoite kuulemma tuntuu toimivan. Kustannuksiltaan pinnoitteen hinta on vielä kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Blackie Spit:in kohteesta löytyy myös lyhyt Youtube-video.
     

Läpäisevää betonia ja kadun varren hulevesipainanne.

Robson Creek. Robson Creek on kohde luoteisessa Surreyssä. Siellä lähdettiin yhdessä puisto-osaston kanssa parantamaan puiston toiminnallisuutta, esteettisyyttä sekä hulevesien hallintaa. Puiston parantaminen on ollut tärkeä piristysruiske 70-luvun asuinalueella. Puistossa on hulevesien viivytysaltaiden sarja luonnonmukaisine rantavyöhykkeineen. Sieltä vedet johtuvat luonnontilaiseen puroon, johon myös lohet nousevat kutemaan syksyisin. Puiston nurmikenttä toimii myös rankkasateella hulevesien kerääntymisalueena.

Robson Creekin alimmainen hulevesiallas.

Rännit. Surreyn säännokset hulevesistä (Stormwater Drainage Regulations and Charges By-Law) määräävät, että yksittäisten pientalojen kattovesiä ei saa johtaa suoraan sadevesiputkeen, vaan ne tulee viivyttää pihalla. Kuitenkin vanhimpien kiinteistojen osalta kunta ei voi takautuvasti vaatia niitä "katkaisemaan" ränninsä. Siten esim. pohjoisosissa kaupunkia on arveltu vielä olevan lukuisia kiinteistojä, jotka ovat kytkeneet kattovetensä suoraan hulevesijärjetelmään. Joillakin uudemmilla alueilla kiinteistöt on velvoitettu myös toteuttamaan "kivipesiä", joiden kautta hulevedet imeytetään maahan.

Talojen kattovedet viivytetään ennen putkistoon tai yleisille alueille johtamista.

South Surrey Recreation Center. Alueelle toteutettiin vajaa 10 vuotta sitten virkistyskeskuksen laajennus. Vanha rakennus säilytettiin, sen kattovedet johtuivat aiemmin viheralueelle. Kun laajennusosa toteutettiin, tälle alueelle rakennettiin läpäisemätonta pysäkointialuetta. Tuloksena oli ongelmia. Asia korjattiin muutama vuosi myöhemmin, ja tuloksena on toimiva ja viihtyisä sadepuutarha rakennuksen ja parkkipaikan välissä.

 Sadepuutarha eteläisessä Surreyssä.

Morgan Crossing. Morgan Crossing on alue, jossa on sekoittuneesti niin kaupallisia palveluja kuin asumista. Alueen rakentaja on panostanut sekä maisemasuunnitteluun että hulevesien hallintaan. Sen näkeekin jo muutama vuosi alueen toteutumisen jälkeen vehreytenä ja viihtyisyytenä. Keskeisessä korttelissa on myös huikea viherkatto - asukkaiden oma privaatti oleskelupiha.

Hieno viherkattokohde Etelä-Surreyssä.

Ilmakuva: Surreyn kaupunki.