Ennallistamista

Campbell Heights Enhancement. Pääsin tutustumaan (taas koululaisryhmän kera) kaupungin ennallistamisprojektiin, jossa tavoitteena on kunnostaa laajahko alue Campbell Heightsin alueella. Kyseessä on rakennettu purouoma varsialueineen Little Campbell –joen yläjuoksulla (samaisen joen, jonka alajuoksulla sijaitsee se kalankasvattamo, josta bloggasin täällä jo aiemmin).

  
Campbell Heightsin alueen sijainti. 

Alueen historia. Historia alueella on varsin karu. Alueella on rikkaita soramuodostumia, minkä seurauksena siellä on harjoitettu laajaa soranottoa alkaen jo satakunta vuotta sitten. Soranoton seurauksena mm. Little Campbell –joen tila oli hyvin huolestuttava viime vuosisadan puolivälissä. Vajaa kymmenkunta vuotta sitten alkoi alueen maankäytön kehittyminen teollisuus- ja työpaikka-alueeksi. Jo ennestään kaivetulla alueella tehtiin toimenpiteitä, joiden seurauksena maata edelleen muokattiin. Tämän seurauksena pohjavedenpinta laski, kosteusolosuhteet muuttuivat ja monet luonnolliset habitaatit ympäristössä kokivat kovia. Mm. hyvin monimuotoinen kosteikkoalue menetti arvonsa.

Alue oli aiemmin soranottoaluetta. 

Lähde: Surreyn kaupunki.

Ennallistaminen. Kaupunki aloitti ponnistelut luonnon monimuotoisuusarvojen palauttamiseksi. Koska vesiolosuhteet olivat alueella tyystin muuttuneet, jouduttiin tekemään varsin voimakkaitakin toimenpiteitä. Alueelle on toteutettu uusi 1,6 kilometriä pitkä uomakokonaisuus, josta ollaan pitkäjänteisellä hoito-ohjelmalla kehittämässä luonnontilan kaltaista ympäristöä. Uomaan nousee jo lohia, ja ne jopa kutevat siellä, mutta vedenlaatu saattaa yhtäkkiä edelleen huonontua siinä määrin, että mäti tuhoutuu ennen kalanpoikasvaihetta.

Ennallistettavan alueen suunnitelmakartta.

Lähde: Surreyn kaupunki.

Happi ratkaisee. Erityinen ongelma alueella on veden happipitoisuus. Koska pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa, on keinotekoisesti kaivetun uoman vesi käytännössä hapetonta pohjavettä. Lisäksi kun vettä varjostavaa puustoa ei vielä ole, vesi lämpiää, mikä on edelleen tuhoisaa veden happipitoisuudelle. Hulevesiä johdetaan myös uomaan, mutta niitä viivytetään ja suodatetaan pienemmissä sivu-uomissa, joten ne eivät tuota laatuongelmia. Uomaan on tehty muutoksia, jotta veden happipitoisuus saataisiin nousemaan – mm. pieniä putousmaisia kohtia – mutta tähän mennessä tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet vielä riittäviä.

Kyltti kertoo alueen kunnostuksesta.

Majava. Paikallinen ongelma täällä niin kuin monessa muussakin lampi- tai purokohteessa on majava. Kovin majavaystävällisiä kommentteja ei ole päässytkään kuulemaan, sillä eläin on hyvin yleinen ja varsinainen riesa. Se järsii puita tappaen ne, tukkii puroja aiheuttaen vedenpinnan nousua esim. lampien ympäristöissä, minkä seurauksena voi nähdä laajojakin hapen puutteessa kuolleita kasvillisuusalueita. Majavia on aiemmin jopa kaupungin toimesta tapettu, mutta kyseinen toiminta jouduttiin asukkaiden paheksunnan vuoksi lopettamaan. Nyt majavien vahinkoja pyritään minimoimaan mm. aitaamalla alueita tai puita majavien pääsyn estämiseksi. Kyseiset ratkaisut ovat tehokkaita, mutta eivät aina esteettisesti kovin miellyttäviä. Ja vaativat tietenkin aikamoisia panostuksia.

Majavan aiheuttamia tuhoja viivytysaltaan ympäristossä Fraser Heightsin alueella.

Paljon työtä. Campbell Heightsin alueen ennallistamiseksi vaadittuihin toimenpiteisiin panostetaan valtavasti ja se on pitkäjänteistä työtä. Puita suojataan majavilta, uusia taimia istutetaan jatkuvasti, niitä kastellaan, vieraslajeja torjutaan jopa parikin kertaa vuodessa, alueella toteutetaan eroosionsuojauksia, sinne siirretään lahopuuta sekä lohien kutupaikkoja kunnostetaan. Osittain toimenpiteitä on teetetty SHaRP-ohjelman puitteissa, lisäksi tilataan toimenpiteitä myös urakoitsijoilta. 

Uuden uoman kaivamista.

Lähde: Surreyn kaupunki.

Kustannukset. Kaupungin ennallistamista varten laatimassa ohjeistuksessa (Restoration Prescriptions for Municipal Ponds and Riparian Ecosystems 2009) kerrotaan yhden esimerkkikohteen valossa, kuinka paljon ennallistamistoimet maksavat. Esimerkkikohde on 10000 neliön kokoinen täysin luonnontilasta muuttunut alue, jolle toteutetaan viivytysallas, ja muu alue ennallistetaan. Erityisiä eroosionsuojaustoimenpiteitä ei kohteessa ole arvioitu tarvittavan. Ennallistamisen kustannukset, mukaan lukien kahden vuoden ylläpitotoimet, tällaisessa kohteessa ovat 300 000 dollaria eli n. 220 000 euroa.

Eroosiontorjuntaa.

Lähde: Surreyn kaupunki.

Suunnitelma. Parhaillaan on tekeillä Campbell Heightsin jatkoennallistamisen suunnittelu. Alueella on paljon ongelmia, ja ennallistaminen on puolitiessä. Konsultti on käynyt läpi alueen nykyisen tilanteen ja esittänyt, mihin tarvitaan lisäistutuksia, missä osa-alueilla on ongelmia vieraslajien kanssa, tarvitaanko maanparannusta jne. Alueelle on tarkoitus istuttaa puiden lisäksi pensaita, puut vaativat suojaukset majavien varalta sekä kastelua alkuaikoinaan. Yksittäisen puun kustannukset kohoavatkin lähelle sataa dollaria per puu eli ihan pienistä investoinneista ei suunnitelmassa ole kyse.

Kuvapari, joka kertoo ennallistamisen tuloksista (tilanne v. 2005 ja v. 2012).

Lähde: Surreyn kaupunki.

Jatkototeutus. Tänä vuonna on tarkoitus käynnistää puiden istutusurakka, joka jatkunee myos ensi vuonna. Kaiken kaikkiaan puita istutetaan yli 1000. Pensaita ei istutettane ennen kuin puut alkavat hieman varjostamaan, ja tarjoavat niille paremmat olosuhteet eli ehkä noin viiden vuoden kuluttua.

Stephen Godwin, kaupungin ympäristösuunnittelija osastoltani, kertomassa koululaisille kunnostetusta Campbell Heightsin alueesta.

Äänestyksiä

Kaksi äänestystä. Parhaillaan täällä on käynnissä kaksi erilaista äänestystä, joihin toiseen pääsin ottamaan osaakin. Toinen koskee liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä laajemmalti koko metropolialueella ja toinen Parkit-suunnittelukilpailun voittajan valintaa Surreyn keskustaan (jälkimmäiseen siis annoin myös oman ääneni).

Liikenneäänestys. Käynnissä oleva kansanäänestys päättyy tämän viikon perjantaina. Joka puolella on isoja mainoksia, "Vote YES". Mm. Surreyn kaupunki, ja lukuisat muut tahot, kampanjoivat äänestystuloksen puolesta. Äänestykseen voivat ottaa osaa Vancouverin metropolialueella asuvat täysi-ikäiset, rekisteröityneet äänestäjät. Kyse äänestyksessä on siitä, hyväksyvätkö äänestäjät ajatellun uuden veron, jolla suunnitellut parannukset joukkoliikenteeseen sekä teihin tultaisiin rahoittamaan.

Äänestäjän tehtävä vaikuttaa yksinkertaiselta: valita joko Kyllä tai Ei.

Lähde: http://www.elections.bc.ca/plebiscite/files/EBC_Householder.pdf

Parannustoimet. Verolla on tarkoitus toteuttaa mm. uusien nopeiden bussilinjojen toteuttamista, parantaa SkyTrainin ym. joukkoliikenteen palvelutasoa, ylläpitää alueen pääteitä, rakentaa uusi silta, rakentaa uusia light rail-joukkoliikenneyhteyksiä sekä Surreyhyn että Vancouverin kaupunkiin sekä parantaa kävelyn ja pyöräilyn verkostoja.

Surreyn kampanja. Surreyn kannalta ehdotetut parannukset toisivat paljon hyvää, sen näkee katsomalla karttaa ehdotetuista toimenpiteistä. Kaupunki on laskenut, että 45 %:ia ehdotetuista toimenpiteistä hyödyntävät välittömasti Surreytä. Surreyssä odotetaan maankäytön lähtevän nousukiitoon mm. uusien light rail -linjojen yhdistämillä alueilla, kuten Newtonissa. Osallistuin yhteen Newtonin alueen suunnittelupalaveriin, jossa tavoitteena on tiivistää kyseistä aluekeskusta tulevan light rail -terminaalialueen ympärillä. Vaikutelmaksi jäi, että Surreyssä asennoidutaan siten, että vaalien tulos on "Yes". Kaupunki kampanjoi näyttävästi Yes-äänten puolesta, itsekin olin viime viikolla jäädä jalkoihin töista lähtiessäni, kun pormestarin kampanjatilaisuus oli aluillaan kaupungintalon aulassa.

Yes-kampanjamateriaalia toimiston jääkaapin ovessa :)

Hyödyt. Itselle hieman pistää silmään, että ensimmäisenä hyötylistassa on tuotu esille autoilijat. Toisaalta sen ymmärrän, kun muutaman viikon kokemuksella olen konkreettisesti havainnut, että yksityisautoilu on hyvin vahvassa asemassa Surreyssä, eikä joukkoliikenteen tai pyöräilyn kulkutapaosuudet ole tilastollisestikaan kovin korkeat. Eräässä tyopajassa kuulin, että surreyläisistä vain 2 %:ia pyöräilee... (Vancouverin kaupungin puolella kävelijät, pyöräilijät ja joukkoliikenteen käyttäjät kattavat jo n. 50 prosenttia liikkujista)

PARKit. Toisessa käynnissä olevassa äänestyksessä on edelliseen verrattuna kyse huomattavasti pienemmistä rahoista. Se on kuitenkin maisema-arkkitehdin näkökulmasta hyvin mielenkiintoinen. Kyseessä on kolmatta kertaa järjestetty suunnittelukilpailu, jonka tavoitteena on muuttaa vähemmän miellyttäviä kaupunkitiloja (kuten parkkipaikkoja) väliaikaisiksi pop-up -puistoiksi. Tämän vuoden kilpailun teemana oli pianokaksikko (Duelling Pianos), eli kilpailun lähtökohtana oli sijoittaa kohdealueelle kaksi pianoa. Tarkoituksena on luoda alue, joka houkuttelee esiintymään, musisoimaan ja viihtymään.

Kilpailu. Kilpailualue on Surreyn keskustassa, Skytrain-aseman alla sijaitseva palanen liikenneympäristöä. Kyseinen alue ei tällä hetkellä hivele mitenkään silmää, joten PARKit tuo siihen varmasti parannuksen. Kilpailun idea on, että paras idea toteutetaan tänä kesänä, kuten on tehty jo kahtena edellisenäkin vuotena. Voittanut kilpailijaryhmä saa 15000 dollaria ideansa toteutukseen.

Kilpailutöiden näyttely kirjastossa.

Äänestys. Kilpailutyöt olivat esillä kaupungin kirjastossa, jossa itsekin niihin tutustuin. Ne on nähtävissä myös Facebookissa. Joukossa oli hyviä ehdotuksia, ja itseeni teki suurimman vaikutuksen ehdotus nimeltä "Pantone". Sen muotokieli on mielestäni omintakeisin ja vahvin, ja ilmeisesti akustiikkaakin on mietitty. Pidin myös ehdotuksesta nimeltään "Two and the half piano park". Voittaja taitaa kuitenkin olla "See a play" -niminen ehdotus, mikäli Facebook-tykkäykset ratkaisevat äänestyksen. Se jää nähtäväksi!

Oma suosikkini on ehdotus nimeltaan Pantone. 

Etelä-Surreyn jalokivi

Koululaisryhmän mukana. Etelä-Surreyn jalokiven lemipinimellä kutsuttuun paikkaan pääsin tutustumaan toisen työviikkoni puolivälissä. Työkaverini Lianan vastuulla kaupungilla on järjestää koululaisryhmille erilaisia ympäristökasvatustapahtumia, ja vierailu oli yksi tällaisistä järjestelyistä. Täytyy sanoa, että opin itsekin koululaisryhmän mukana paljon uusia asioita!

Esimerkki pikkupurosta (Robson Creek) keskellä kaupunkia, johon lohet nousevat joka syksy kutemaan.

Mikä jalokivi? Kyseessä on Little Campbell -joen varrella sijaitseva kalankasvattamo, jossa tuotetaan yli 100000 lohenpoikasta joka vuosi jokeen vapautettavaksi. Kasvattamoa pyörittää Semiahmoo Fish and Game Club-niminen yhdistys täysin vapaaehtoisvoimin. Toiminta on valtaisaa ja vapaaehtoisia tarvitaan paljon, erityisesti kalojen nousuaikaan työtä riittää. Yhdistys on perustettu jo vuonna 1957, ja on edistänyt merkittävästi joen lohikannan elpymistä ja lohihabitaattien kunnostusta.

Little Campbell -joki. Joki on n. 24 kilometriä pitkä. Se oli 1900-luvun alkupuolella uhattuna, ja on edelleenkin luokiteltu vaarantuneeksi. Aivan viime vuosina on yhteistyossä kaupungin kanssa tehty merkittäviä parannustoimia mm. Fergus Creekin alueella, parannettu kulkumahdollisuuksia (mm. teitä alittavia rumpuja uusimalla) sekä luotu jokeen uusia kutusoraikkoja. Näiden toimenpiteiden ansiosta on lohihabitaatin määrä kasvanut 1,8 kilometristä 4-5 kilometriin.

Hopealohen elämä ja kuolema. Kasvattamo vapauttaa joka vuosi mm. 45000 hopealohen (Coho Salmon) poikasta. Niiden elämän ensimmäinen vuosi vierähtää kasvattamolla. Tämän jälkeen ne vapautetaan ja ne vaeltavat mereen. Ne "piipahtavat" Alaskan rannikolla, ja palaavat 6-7 -kiloisina vonkaleina takaisin jokeen 2-3 vuoden kuluttua, kutemaan. Kasvattamon kohdalla nämä kaverit kylläkin ensin napataan kiinni ja tutkitaan, jonka jälkeen ne päästetään jatkamaan matkaansa kohden kutupaikkoja ja elämänsä viime hetkiä. Kutemisen jälkeen ne nimittäin kuolevat.

Kalanpoikasten altaiden puhdistus käynnissä.

Tilastoja. Kasvattamo tosiaan nappaa kaikki ohi kulkevat kalat kiinni, ne tutkitaan ja kirjataan huolellisesti ylös. Viime vuonna esimerkiksi jokeen nousi täsmälleen 4775 hopealohta, sekä 574 Chinook-nimistä lohta, 252 Chum-nimistä lohta sekä 22 Pink-lohta. Ja vähän muitakin kaloja. Koska kasvatetut lohet eroavat villeistä lohista sillä, että niiltä on jo poikasina leikattu yksi evä pois, saadaan selville myös tarkkaan, kuinka suuri osa jokeen palanneista lohista on kasvattamon kasvatteja. Ja seurannan perusteella voidaan todeta, että ilman siellä tehtyjä ponnisteluja ei lohikannan elpyminen olisi mahdollista: 3000 kasvatetusta kalasta palaa jokeen 30-40 kappaletta, kun taas villilohien kohdalla palanneiden määrä on vain 1-2 kalaa.

Pikku hopealohi.

Ympäristökasvatusta. Kaupunki panostaa paljon siihen, että erityisesti koululaisille ja opiskelijoille järjestetään tämän kaltaisia tutustumiskäyntejä. Kaupungilla on ollut jo 20 vuotta käynnissä erityinen SHaRP-niminen ohjelma, jossa palkataan kesätöihin nuoria mm. kunnostamaan lohipuro-habitaatteja. Parhaillaan on myös käynnissä "kalankuvien maalaamista" sadevesiviemäreiden viereen (Only Rain Down The Storm Drain). Tällä halutaan muistuttaa siitä, että sadevesiviemäreihin päätyvät vedet joutuvat aikanaan edelleen lohipuroihin, ja tämän vuoksi on tärkeää sadevedet ovat puhtaita.

SHaRP-projektin teltta.

Koululaisten tehtävänä teltalla oli tutkia läheisen puron vedenlaatua.

Toinen viikko aluillaan

Ensimmäinen viikko takana. Työt aloitin torstaina, joten ensimmäinen työviikko oli pehmeä. Kaikin puolin vastaanotto on ollut todella mukava. Uusia kasvoja ja nimiä on tullut vastaan liuta, ja jonkinlaista yleisvaikutelmaa työyhteisöstä ja työkavereista olen jo saanut. Työpaikkani on Surreyn City Hall, hieno ja uuden uutukainen rakennus. Aiemmin virasto oli aivan muualla kaupungissa, paikassa, johon ei juuri muulla päässyt kuin omalla autolla. Nyt kaupungintalo sijaitsee Skytrainin aseman vierellä.

 

Surreyn City Hall.

Organisaatio. Kuten olen jo aiemmassa postauksessani kirjoittanut, osastoni on nimeltään "Drainage ja Environment" ja se on osa isompaa "Utilities" osastoa, joka taasen on osa laajaa "Engineering" osastoa. Se vastaa suomalaisen kaupungin organisaatiossa teknistä toimialaa mukaan lukien kaavoitus. Kaiken kaikkiaan tässä kokonaisuudessa Surreyn kaupungilla työskentelee n. 250 henkilöä.

Oma yksikköni. "Drainage ja Environment" -yksikössä työskentelee reilu kymmenkunta henkilöä. Se on jonkinlainen suomalaisen ympäristönsuojeluosaston ja kunnallisteknisen osaston "osittaisristeymä". Tehtäviin kuuluu kuivatuskysymysten ja erityisesti hulevesien hallinnan lisäksi mm. biotooppien ennallistamista, eroosionsuojelua, kalastollisesti tärkeiden purojen kunnostusta ja tulvariskien hallintaa. Investointien taso on n. 10 miljoonaa Kanadan dollaria vuodessa, mikä vastaa n. 7,4 miljoonaa euroa.

Näkymä työpaikan avokonttorista.

Viikonloppu. Ensimmäisenä vapaapäivänä suuntasimme perheen kanssa Vancouverin downtownin kupeessa sijaitsevalle Stanley Parkin alueelle. Kyseinen 400 hehtaarin puistoalue mainitaan yhtenä suositeltavana käyntikohteena kaikissa matkaoppaissa, ja se on myös paikallisten suuressa suosiossa. Mitä en ihmettele, sillä itsellekin puistossa käynti tarjosi mukavaa vaihtelua downtownin jälkeen. Siellä kun ei juuri puistoja ole. Puiston ympäri kulkee suosittu kävely- ja pyörailyreitti, jossa pyöraily on sallittu vain vastapäivään.

Stanley Parkin kävelyreitti.

Kaupunkiluontoa. Kestävyys, resilienssi, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat sanoja, jotka tuntuvat olevan isossa roolissa niin työkaupungissani Surreyssä kuin Vancouverissa. Ehkä asia korostuu, kun niin paljon on jo rakennettu ja luonto ajettu ahtaalle. Stanley Parkin alue on varsin rakennettua puistoa näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna, mutta paikallisesti se koetaan luonnon keitaana. Biotooppien ennallistaminen tuntuu tulevan vastaan paikassa jos toisessakin, ja asiaa pidetään myos kovasti esillä esim. erilaisissa infotauluissa. Veden laatu on erityisesti yksi keskeisimmistä kysymyksistä, ja erityisesti vaeltavien lohikalojen olosuhteiden parantamiseksi tehdään koko seudulla paljon työtä monella tasolla.

Kosteikkoa Stanley Parkissa.

Kosteikon infotaulu.

Ensivaikutelmia

Perillä. Täällä sitä ollaan, Vancouverissa. Pää on sekaisin - aikaero, vähäiset unet, uusi paikka, jännitystä mahassa. Mutta on tämä hauskaa! Kaikki on mennyt oikein loistavasti tähän mennessä, matkat sujuivat hyvin. Lentokentällä vastassa oli tuleva "pomoni" Carrie, ja vastaanotto oli lämmin. Siirtyminen kentältä "uuteen kotiin" Carrien kuskaamana sujui paremmin kuin vaivattomasti.

Henkeäsalpaavat näkymät. Toukokuun kodin valinta on osunut aivan totaalisen nappiin. Se hankittiin AirBNB:n kautta. Pilvenpiirtäjämme sijaitsee Crosstownissa - Chinatownin, Gastownin, Downtownin ja Yaletownin vaikutuspiirissä ja on kuulemma Vancouverin trendikkäimpiä asuinalueita. Alueella on muutettu vanhoja varastorakennuksia muodikkaiksi loft-asunnoiksi, ja yleissilmäys ikkunastakin on rosoisen persoonallinen. Mutta siis se näkymä - rakennusten ja merenlahden yli kohden pohjoisen vuorenhuippuja... no alla oleva kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Huikeaa!!!

"Bongausta". Ympäröivää maisemaa omastakin ikkunasta katselemalla voisi viettää jo yhden päivän. Kaupunkimaisema on niin monimuotoinen ja kiinnostava. Itse kiinnitän huomiota lukuisiin kattoterasseihin...

kattoleikkipaikkoihin...

katolla kasvaviin puihin...

Kun maan pinnalla ei ole tilaa, niin se pakottaa tuomaan vihreyttä katoille. Olisi täällä kyllä vielä muutamalle lisä-viherkatollekin tilaa.

Ensivaikutelma. Jo lentokentällä bongasin jo omia kiinnostuksenkohteita. Lentokentän aulaan oli "ennallistettu" lohipuro ("lohineen") ja ulkona oli hieno viherseinä. Niitäkin piti siinä matkalaukkujen raahaamisen keskellä, umpiväsyneenä pysähtyä kuvaamaan.