Maiseman ja ilmaston muuttumista

Kierroksella. Surreyn työt on saatu päätökseen ja nyt on loman aika. Sen verran mielenkiintoisia juttuja on tullut bongattua loman aikana, että rupesin niistä kirjoittelemaan. Olemme perheen kanssa tehneet - jossei nyt täyden, niin ainakin aikamoisen - kierroksen Brittiläisessä Kolumbiassa. Viimeinen etappi on Vancouverin saarella. Kilometrejä on mittarissa 2000 ja risat.

 

Moraine-järvi Banffin kansallispuistossa.

Kansallispuistoja. Brittiläisen Kolumbian ja naapuriosavaltion Albertan rajamailla sijaitsevat Kanadan Kalliovuoret, ja alueella on laajoja kansallispuistoja: Yoho, Glacier, Banff, Jasper... Maisemat ovat mykistäviä, luonto suurenmoista. Näimme matkalla hienoja putouksia, huikeita vuoria jäätiköineen sekä huikaisevan värisiä vuoristojärviä. Eläimiä myös näkyi: peuroja, mustakarhuja, vuorivuohia, kotkia, maaoravia. Kuvat kertokoon enemmän kuin huterat kuvailuni.

 

Tsakakkaw:n putous Yohon kansallispuistossa.

Jäätiköt sulavat. Kalliovuorten keskelle jää 325 neliökilometrin kokoinen jäätikköalue nimeltään Columbia Icefields. Lähimmäksi sitä pääsimme Athabascan jäätikön luona. Athabascan jäätikkö on viimeisten reilun sadan vuoden aikana sulanut, ja se on noista ajoista menettänyt 60 prosenttia volyymistään. Jäljellä on kuumaiseman kaltainen soralaakso.

 

Athabascan jäätikkö.

 
Ilmastonmuutos. Jäätiköt sulavat kiihtyvällä vauhdilla. Syynä on ainakin suurelta osin ilmaston lämpeneminen. Kolumbian jäätiköltä saavat alkunsa mm. kolme suurta jokea (North Saskatchsewan, Athabasca ja Columbia). Nämä kyseiset joet virtaavat kolmeen eri mereen: Tyyneenmereen, Jäämereen sekä Pohjois-Atlantille (Hudson Bayn kautta). Ne ovat siis elintärkeitä mielettömän laajan alueen vesitaloudelle... Jäin itse pohdiskelemaan, ilman asiaan sen suuremmin syventymättä: jos jäätikkö sulaa tätä vauhtia, mitkä ovat seuraukset joille ja niistä riippuvaisille ihmisille, elinkeinoille ja luonnolle? 

Kuivuus. Tänä kesänä ainakin Vancouverin seudulla on ollut poikkeuksellisen kuivaa ja kuumaa. Sitä pidetään myös yhtenä merkkinä ilmastonmuutoksesta. Vancouverissa on ollut vedenkäytön rajoituksia, mm. nurmikkojen kastelua on rajoitettu. Brittiläisessä Kolumbiassa kuivuus ja kuumuus ovat pahentaneet metsäpalotilannetta, ja niitä sammuttamaan on lennätetty palomiehiä Australiasta saakka. Viime viikolla ilmanlaatu oli laajoilla alueilla todella huono metsäpaloista johtuvan savuhaitan takia, mm. Whistlerissä ilmanlaatuindeksi kohosi lähes täyteen kymppiin, mikä on terveyden kannalta jo hyvin haitallista. Me saavuimme Whistleriin, kun indeksi oli jo parantunut kuutoseen, ja silloinkin oleminen ulkotiloissa oli hieman epämiellyttävää.

Savun verhoamaa vuoristomaisemaa lähellä Pembertonia.

Metsäpalot. Metsäpaloja oli muutama päivä sitten useiden satojen hehtaarien alueilla, nyt niiden määrä on lienet hieman pienentynyt viimein saapuneiden sateiden ansiosta. Havahduin metsäpalojen seurauksiin itse konkreettisesti, kun ajoimme halki Barrieren kaupungin. Palanutta maisemaa riitti useiden kilometrien matkalla. Ne ovat perua n. 10 vuotta sitten syttyneistä metsäpaloista, joiden takia maaston lisäksi tuhoutui myös mm. 72 asuinrakennusta.

Metsäpalomaisemaa.

Metsätuholaisia. Toinen metsiä laajaltikin tuhoava vitsaus ovat Dendroctonus-nimiset hyönteiset (englanniksi beetle). Niitä on sekä männyn että kuusen mukaan nimettyjä. Hesarissakin on jo vuonna 2007 kirjoitettu sen aikaisista tuhoista männyille. Itse näin tällä matkalla enemmän pystyyn kuolleita kuusia, eli ilmeisesti Hesarin kirjoittelun jälkeen kuusessa viihtyvä tuholainen on myös lisääntynyt huomattavasti. Sen lisäksi, että tuholaiset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä metsätaloudelle, josta monien paikallisten toimeentulo on kiinni, niiden jälki on kirpaiseva myös maisemassa. Ja näidenkin otusten leviäminen on ilmaston lämpenemisen "ansiota", kun aiempaa leudommat talvet mahdollistavat niiden leviämisen yhä pohjoisemmille alueille.

Dendroctonus-hyönteisten tuhoamia metsiä.