lauantai 25. heinäkuuta 2015

Portland - vaihtokesän loppuhuipentuma

Portland. Vietän toiseksi viimeistä lomaviikkoa Portlandissä, Oregonissa - kotiinpaluu on vajaan kahden viikon kuluttua. Portland oli yksi ehdokkaani työnvaihtokaupungiksi, ja täällä kyllä piisaisi katsottavaa ja koettavaa pidemmäksi ajaksi. Nyt jouduin pintaraapaisemaan, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Tehokkaina oppainani olivat kaupungin Environmental Services -osaston projektipäällikkö Emily Hauth ja maisema-arkkitehti Ivy Dunlap. Portland on tehnyt todella huikean vaikutuksen - olen nähnyt täällä ehkä parhaimmat kohteet (määrällisesti ja laadullisesti), mitä tällä matkalla on tullut vastaan. Erityisesti olen tutustunut Portlandin Green Streets -ohjelman aikaansaannoksiin, joissa yhdistyy niin korkeatasoinen design kuin tekninen osaaminen. Mausteena vielä ripaus taidetta sekä kulttuurihistoriaa!

RiverEast Center - oikealla kattovesien käsittelyalue, vasemmalla pysäköintialueen hulevesipainanne.


Historiaa. Hulevesien hallintaan alettiin Portlandissä kiinnittää huomiota viime vuosisadan loppupuolella. Syynä oli erityisesti vesiensuojelulliset haasteet: sekaviemäröinti aiheutti aina rankkasateilla tilanteen, jossa arvokkaisiin vesistöihin valui jätevesiä. Vesien tilaan herättiin huolestuneina. Portland aloitti monitahoisen kehittämisen. Hulevesiviemäristöä alettiin uudistaa mittavin investoinnein, mutta samanaikaisesti ymmärrettiin tarve myös vaihtoehtoisten ja kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämiseksi.



Sisäänkäynnit asuntoihin kulkevat hulevesipainanteen yli pienien siltojen kautta.

Yksityiset mukaan. Vaihtoehtoisten menetelmien etsinnässä huomio Portlandissä kohdistui ensin yksityisiin kiinteistöihin. Portlandissä on jo toistakymmenttä vuotta ollut sitovia määräyksiä, joilla on velvoitettu kiinteistöt toteuttamaan tonteillaan hulevesiä viivyttäviä ja imeyttäviä ratkaisuja. Aluksi velvoitteet kohdistuivat erityisesti paljon hulevesiä tuottaviin kaupallisiin kiinteistöihin, mutta myöhemmin myös asuinkiinteistöjä kannustettiin rahallisinkin "porkkanoin" vähentämään putkiin päätyviä sadevesiään. Kaupunki rahoitti yksityisten pihojen sadepuutarhojen suunnittelua ja toteutusta - sen kun laskettiin olevan kustannustehokkaampaa kuin muut vaihtoehdot. Ns. Clean Rivers -ohjelmassa talon omistaja hoitaa kaikki sadevetensä omalla tontillaan (tai ainakin kaikki ne sadetapahtumat, jotka suuruudeltaan vastaavat kerran 25 vuodessa tai useammin toistuvia tilanteita), eikä tontilla ole liittymää kaupungin hulevesiverkostoon. Pitkän historian ansiosta yksityisten tonteilla olevia laadukkaita ja ennakkoluulottomiakin ratkaisuja löytyy monia.

Jätekatoksen viherseinät viivyttävät myös hulevesiä.

Green Streets. Vasta reilu kymmenkunta vuotta sitten kaupunki siirsi huomiotaan enemmän julkisille alueille ja erityisesti kaduille. Tuolloin käynnistyi ns. Green Streets -ohjelma. Sen tuloksia on nähtävillä jo joka puolella kaupunkia - olin todella vaikuttunut kaupungin saavutuksista. Ja mikä parasta: monet ratkaisut olivat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia ja esteettisesti silmiä hiveleviä. 


Uusi hulevesipainanne SE Sandy Boulevardin varrella.

Tabor. Taborin alue on yksi Green Streets -ohjelman ensimmäisiä painopistealueita. Kaupunki on laatinut joillekin osa-alueille ns. master plan -suunnitelmia. Tabor sijaitsee keskustan itäpuolella, Willamette-joen toisella puolella. Alueella on sekä teollisuutta, varastoalueita, kaupallisia alueita että asuinalueita. Pääosin green streets -ratkaisut ovat "retrofittingiä" eli vanhojen katualueiden kehittämistä. Lisäksi täydennysrakentamisen yhteydessä toteutetaan sekä tonteilla että kaduilla uusia ratkaisuja.


Hulevesipainanteita kadulla.

Integroituja ratkaisuja. Se mikä eniten ilahdutti itseäni oli korkea esteettinen laatu, joka ainakin monessa uudemmassa kohteessa näkyi. Toki paljon oli "peruskamaa" eli katujen varsien tavanomaisia hulevesipainanteita. Vanhempien kohteiden osalta vaikutelma oli paikoin hieman pöheikköinen, ja tämän vuoden erityisen kuiva kesä oli koetellut myös uusien hulevesialueiden kasvillisuutta. Joissakin kohteissa designiin oli todella panostettu ja toteutettu korkeatasoisia alueita katujen varsille. Historia - oli se sitten puuteollisuutta, rautatiehistoriaa tai hevosten "kiinnitysrenkaita" - näkyi hulevesiaiheiden detaljeissa. Taide oli integroitu hulevesiratkaisuihin, ja usein nimenomaan resurssiviisaasti eli alueelta löytyviä vanhoja rakenteita (esim. betonikappaleita tai rautatiekiskoja) hyödyntäen. Hulevesiratkaisujen kehittämisessä ei ole myöskään unohdettu vaikkapa pyöräilyn olosuhteiden parantamista samassa yhteydessä (ja onpa kaupungilla myös hulevesiaiheinen teemareitti pyöräilijöille!).

Imeyttävää pintaa kevytraitiotien kiskojen välissä.

Yliopiston alue. Portlandin yliopiston alueella on nähtävissä myös useita laadukkaita hulevesiaiheita. Yksi ensimmäisistä green street -ohjelmaan kuuluvista kokonaisuuksista, Montgomery Street on alueen "viherakseli" ja kampusalueen keskeisin kulkuväylä. Aiempi kovapintainen kaupunkiympäristö kunnostettiin nykyiseksi runsaasti imeyttävää ja vihreää pintaa omaavaksi, jalankulkupainotteiseksi ympäristöksi. Alueella on tehty monia kokeilevia ratkaisuja - alueelta löytyy mm. "Ecological Learning Plaza", jossa testataan erilaisia viherseiniä, kuivuutta kestäviä kasveja sekä viherkattoratkaisuja (ks. tästä hieman enemmän edellisessä blogissani).

Portlandin yliopistoalueelta löytyi tyylikkäitä hulevesiaiheita.

South Waterfront. Portlandin keskustasta etelään on rakentumassa uusi asuinalue nimeltään South Waterfront. Alueelle on valmistunut tänä vuonna mm. uusi Atwater-niminen rantapuisto joen varteen, joka on osa merkittävää keskustan alueelta asti jatkuvaa viheryhteyttä. Alueella on paljon huikeita viherrakentamisen sekä hulevesien hallinnan esimerkkejä niin kaduilla, puistoissa kuin kiinteistöjen pihoilla ja katoilla. Alue on monessa muussakin mielessä kestävän kaupunkisuunnittelun mallialue. Monet rakennuksista ovat LEED-sertifioituja ja alueelta on hyvät liikenneyhteydet keskustaan  kevytraitiotien ja nopeiden pyöräilyteiden ansiosta.

Kiinteistön korkeatasoinen hulevesien viivytyspainanne South Waterfrontin rantapuiston varrella.


Tanner Springs Park. Tutustuin myös ns. Pearl Districtiin, joka on ydinkeskustan pohjoispuolella oleva entinen varasto- ja teollisuusalue, joka on hyvää vauhtia muuttumassa trendikkääksi ja vetovoimaiseksi kaupunginosaksi. Alueella on sekaisin asuntoja, yrityksiä ja palveluja. Kaupunki on panostanut alueella huikeasti ulkoympäristöihin ja myös kiinteistöt ovat satsanneet viihtyisyyteen ja viherympäristöön. Alueella sijaitsee myös hienoja julkisia puistoja, yksi tunnetuimpia on Atelier Dreiseitl:n suunnittelema, palkittu Tanner Springs Park. Hieno puisto muodostaa pienen monimuotoisuuden keitaan keskelle kaupunkirakennetta. Puisto toimii hulevesien käsittelyalueena ja tasaa rankempien sateiden aiheuttamia tulvatilanteita. Itseeni suurimman vaikutuksen teki vanhoista rautatiekiskoista tehty, puistoa rajaava, aaltomainen reunaelementti, ns. "Art Wall".

Tanner Springs Park.


keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kestäviä rakennuksia, viherkattoja ja viherseiniä

Kestävyyttä ja vihreyttä. Kesän aikana on tullut bongattua lukuisia ns. kestäviksi luokiteltuja LEED-rakennuksia. Viimeisimpiä nähtyjä kohteita on tullut vastaan tällä viikolla täällä Portlandissa, jossa parhaillaan perheen kanssa lomailemme. LEED-sertifioinnissa voi pisteitä saada mm. hulevesien kestävästä hallinnasta. Näitä ratkaisuja tarjoavat maanpinnan ympäristörakentamisen lisäksi viherkatot ja viherseinät. Viherseinät ja -katot vaikuttavat myös rakennusten energiatehokkuuteen.

Portlandin Edith Green-Wendell Wyatt Building. Keskustan kävelykierroksella osuimme sattumalta kyseisen rakennuksen kohdalle. Arkkitehtuuri herätti huomioni, ja kun pääsimme lähemmäs huomasin myös ulkotilojen laadukkuuden. Jälkikäteen luin rakennuksen olevan yksi Portlandin uusimpia LEED-Platinum -tason sertifioituja rakennuksia. Kyseessä on alun perin vuonna 1975 rakennettu toimistorakennus. Kunnostuksen yhteydessä mm. sen energiankulutus pieneni puoleen aiemmasta.

 Edith Green-Wendell Wyatt Building, Portland.

Viherseiniä. Muutamia viherseiniäkin on tullut matkalla vastaan. Mm. Surreyn kaupungintalon aukiolla sellainen tervehti minua joka aamu töihin tullessani. Täällä Portlandissä päädyin yliopiston alueella sijaitsevalle Ecological Plaza:lle, jossa on rakennettu kokeilutarkoituksessa erilaisia viherseiniä. Aukiolla kokeillaan neljää eri seinärakennetta, erilaisia lajeja ja sitä, miten eri ratkaisut soveltuvat esim. etelän tai pohjoisen puoleisille seinille. Kaiken kukkuraksi aukio oli todella tyylikäs ja viihtyisä - monta tarkoitusta saavutettu siis samalla kertaa!

Kolme erilaista viherseinärakennetta Portlandin yliopiston kokeiluaukiolla.

Viherkatot. Seattlen kaupungin tekemässä selvityksessä jo vuonna 2008 Seattlessa rakennettiin n. 9000 m2 viherkattoja, Portlandissä myös suunnilleen saman verran. Viherkattokaupunkina Pohjois-Amerikassa kärkisijaa piti Chigaco, jossa rakennettiin n. 50000 m2 viherkattoja vuonna 2008. Seattlessa on pitkään kehitetty ns. Green Factor -menetelmää ja se on aktiivisessa käytössä. Viherkatot saavat menetelmässä erityistä painoarvoa, mm. koska ne toimivat tehokkaasti hulevesiä viivyttävinä ratkaisuina. Viherkattojen yhteydessä täällä päin maailmaa nousee usein esille myös kysymys ruuasta. "Urban farming" tai "urban agriculture" on esillä strategisesti tärkeänä kysymyksenä viherkattojen rakentamisen edistämisessä.

Vancouverin Convention Center:in viherkatto on yksi Kanadan suurimmista. 

Loppukevennys. Kesäkuussa vierailimme Surreyn museon Lego-näyttelyssä. Tulevaisuutta - muutaman vuosikymmenen kuluttua - ennakoivassa lego-kaupungissa myös viherkatot olivat hyvin esillä. Ehkäpä siis tulevaisuus on viherkattojen valtakautta?

Lego-näyttelyn maisema vuodelta 2055 - lego-viherkatto!

 

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Maiseman ja ilmaston muuttumista

Kierroksella. Surreyn työt on saatu päätökseen ja nyt on loman aika. Sen verran mielenkiintoisia juttuja on tullut bongattua loman aikana, että rupesin niistä kirjoittelemaan. Olemme perheen kanssa tehneet - jossei nyt täyden, niin ainakin aikamoisen - kierroksen Brittiläisessä Kolumbiassa. Viimeinen etappi on Vancouverin saarella. Kilometrejä on mittarissa 2000 ja risat.


Moraine-järvi Banffin kansallispuistossa.

Kansallispuistoja. Brittiläisen Kolumbian ja naapuriosavaltion Albertan rajamailla sijaitsevat Kanadan Kalliovuoret, ja alueella on laajoja kansallispuistoja: Yoho, Glacier, Banff, Jasper... Maisemat ovat mykistäviä, luonto suurenmoista. Näimme matkalla hienoja putouksia, huikeita vuoria jäätiköineen sekä huikaisevan värisiä vuoristojärviä. Eläimiä myös näkyi: peuroja, mustakarhuja, vuorivuohia, kotkia, maaoravia. Kuvat kertokoon enemmän kuin huterat kuvailuni.

Tsakakkaw:n putous Yohon kansallispuistossa.

Jäätiköt sulavat. Kalliovuorten keskelle jää 325 neliökilometrin kokoinen jäätikköalue nimeltään Columbia Icefields. Lähimmäksi sitä pääsimme Athabascan jäätikön luona. Athabascan jäätikkö on viimeisten reilun sadan vuoden aikana sulanut, ja se on noista ajoista menettänyt 60 prosenttia volyymistään. Jäljellä on kuumaiseman kaltainen soralaakso.

Athabascan jäätikkö.
 
Ilmastonmuutos. Jäätiköt sulavat kiihtyvällä vauhdilla. Syynä on ainakin suurelta osin ilmaston lämpeneminen. Kolumbian jäätiköltä saavat alkunsa mm. kolme suurta jokea (North Saskatchsewan, Athabasca ja Columbia). Nämä kyseiset joet virtaavat kolmeen eri mereen: Tyyneenmereen, Jäämereen sekä Pohjois-Atlantille (Hudson Bayn kautta). Ne ovat siis elintärkeitä mielettömän laajan alueen vesitaloudelle... Jäin itse pohdiskelemaan, ilman asiaan sen suuremmin syventymättä: jos jäätikkö sulaa tätä vauhtia, mitkä ovat seuraukset joille ja niistä riippuvaisille ihmisille, elinkeinoille ja luonnolle? 

Kuivuus. Tänä kesänä ainakin Vancouverin seudulla on ollut poikkeuksellisen kuivaa ja kuumaa. Sitä pidetään myös yhtenä merkkinä ilmastonmuutoksesta. Vancouverissa on ollut vedenkäytön rajoituksia, mm. nurmikkojen kastelua on rajoitettu. Brittiläisessä Kolumbiassa kuivuus ja kuumuus ovat pahentaneet metsäpalotilannetta, ja niitä sammuttamaan on lennätetty palomiehiä Australiasta saakka. Viime viikolla ilmanlaatu oli laajoilla alueilla todella huono metsäpaloista johtuvan savuhaitan takia, mm. Whistlerissä ilmanlaatuindeksi kohosi lähes täyteen kymppiin, mikä on terveyden kannalta jo hyvin haitallista. Me saavuimme Whistleriin, kun indeksi oli jo parantunut kuutoseen, ja silloinkin oleminen ulkotiloissa oli hieman epämiellyttävää.

Savun verhoamaa vuoristomaisemaa lähellä Pembertonia.

Metsäpalot. Metsäpaloja oli muutama päivä sitten useiden satojen hehtaarien alueilla, nyt niiden määrä on lienet hieman pienentynyt viimein saapuneiden sateiden ansiosta. Havahduin metsäpalojen seurauksiin itse konkreettisesti, kun ajoimme halki Barrieren kaupungin. Palanutta maisemaa riitti useiden kilometrien matkalla. Ne ovat perua n. 10 vuotta sitten syttyneistä metsäpaloista, joiden takia maaston lisäksi tuhoutui myös mm. 72 asuinrakennusta.

Metsäpalomaisemaa.

Metsätuholaisia. Toinen metsiä laajaltikin tuhoava vitsaus ovat Dendroctonus-nimiset hyönteiset (englanniksi beetle). Niitä on sekä männyn että kuusen mukaan nimettyjä. Hesarissakin on jo vuonna 2007 kirjoitettu sen aikaisista tuhoista männyille. Itse näin tällä matkalla enemmän pystyyn kuolleita kuusia, eli ilmeisesti Hesarin kirjoittelun jälkeen kuusessa viihtyvä tuholainen on myös lisääntynyt huomattavasti. Sen lisäksi, että tuholaiset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä metsätaloudelle, josta monien paikallisten toimeentulo on kiinni, niiden jälki on kirpaiseva myös maisemassa. Ja näidenkin otusten leviäminen on ilmaston lämpenemisen "ansiota", kun aiempaa leudommat talvet mahdollistavat niiden leviämisen yhä pohjoisemmille alueille.

Dendroctonus-hyönteisten tuhoamia metsiä.


maanantai 29. kesäkuuta 2015

PARKit ja VIVA

Kaupunkiympäriston elävoittämistä. Vancouverissa ja sen ympäryskunnissa on useita hankkeita ja projekteja käynnissä, joilla pyritään saamaan aikaiseksi pieniä parannuksia kaupunkiympäriston ja asuinalueiden parantamiseksi. Niissä on usein lähtokohtana toteuttaa nimenomaan asukkaiden, yrittäjien tai muiden tahojen ideoimia projekteja. Kohteet ovat usein katutilaan sijoittuvia pieniä alueita, joille toteutetaan esim. oleskeluun sopivia rakenteita, istutuksia ym. Tarkoituksena tässä kaikessa on vallata hieman enemmän tilaa ihmisille ja elävoittää sitä kautta yhteisen kaupunkitilan käyttoä ja ilmettä.


Robson Redux -suunnittelukilpailun voittajan, Porch Parade:n havainnekuva.
Lähde: http://vivavan.s3.amazonaws.com/2015_sub/1287/1.jpg

Kilpailuja. Sekä Vancouver että työpaikkani Surreyn kaupunki ovat järjestäneet erityiset suunnittelukilpailut kohteista, jotka sijoittuvat kaupunkien keskustoihin. Molemmat suunnittelukilpailut ovat osa kaupunkien laajempaa projekti- ja hankekokonaisuutta, joihin sisältyy paljon muunkinlaista toimintaa. Kirjoitinkin aiemmin jo lyhyesti Surreyn Placemaking-projekteista, joissa kaupunki myontää tukea mm. asukaspuutarhojen toteuttamiseen tai liiketilojen julkisivujen kohentamiseen.

Juuri valmistunut PARKit-kilpailun voittaja.

PARKit. Toukokuisessa Äänestyksiä-blogissa kerroinkin jo tästä kilpailusta. Tuolloin kilpailun ehdokkaat olivat esillä julkisesti, ja kiinnostuneet saattoivat antaa äänensä suosikkinsa puolesta. Oma valintani oli Pantone, ja ilokseni kuulin myöhemmin, että se myös valittiin voittajaksi. Pantonen suunnittelijat ovat Ryan McClanaghan, Daniel Hawkins ja Shane Oleksiuk (arkkitehtuuri-, muotoilu ym. taustainen porukka Vancouverin seudulta). 

Viva Vancouver. Vancouverin kaupungilla on muutama vuosi sitten käynnistetty ohjelma nimeltään Viva. Ohjelman tavoitteena on vähentää autoja, ja ottaa katuja enemmän ihmisten käyttöön. Kaupungin Viva-tiimin toiminnan tarkoituksena on yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa sulkea katuosuuksia väliaikaisesti ja vallata ne ihmisten käyttöön. Viva-ohjelmaa toteutetaan eri puolilla Vancouveria. Tunnetuin on vuosittain ydinkeskustaan toteutettava Robson Redux -suunnittelukilpailu.


Robson Redux. Vancouverin downtownin sydämeen, yhdelle keskeisimmistä ostoskaduista, toteutetaan nyt jo viidettä kesää väliaikainen oleskelualue. Sen ideaa haetaan myös suunnittelukilpailun kautta. Suunnittelutyöt ovat olleet esillä näyttelyssä alkuvuodesta, ja niistä järjestettiin äänestys kuten Surreyssä.

Kuva vuoden 2014 toteutuneesta Robson Redux -voittajasta.

Valmis Pantone. Surreyn PARKit-alue valmistui juuri tänään - joten ehdin juuri sopivasti nähdä sen toteutuneena (viimeinen työviikko Surreyssä menossa!). PARKit-kilpailun lähtokohtana oli toteuttaa oleskelupaikka kaupunkilaisille, johon sijoittuisi mm. kaksi pianoa. Idea on ollut elävoittää kaupunkitilaa, ei pelkästään esteettisillä elementeillä, vaan houkutellen alueelle elävää musiikkia. Paikan toivotaan synnyttävän erilaisia spontaaneja ja suunniteltuja kulttuuritempauksia. Kuvaushetkelläkin paikalla oli jo yksi pianonsoittaja eli ajatus siis toimii.

Piano odottaa soittajia Surreyn PARKit:ssa.


Robson Redux 2015. Vancouverin Robson -kadun tämän vuotinen voittaja valmistuu myös huomiseen mennessä, sillä sen on luvattu olevan käytössä Kanada-päivänä ylihuomenna. Kilpailuehdotuksen nimi on Porch Parade, ja sen mukaan kadulle toteutetaan sarja toisiinsa kytkeytyneitä oleskelukuisteja. Kilpailun jälkeen kuistit on tarkoitus kierrättää käyttöön muissa kaupunginosissa.

Rakenteilla oleva Porch Parade.

Parklets. Vancouverin Viva-ohjelman yksi osaprojekti on Parklets-ohjelma. Esim. yritys voi hakea netistä löytyvällä hakemuksella oman katuosuutensa kadunvarsiparkkipaikan muuttamista pikku oleskelualueeksi. Parklet:ja, jotka ovat usein paikallisten suunnittelijoiden taidonosoituksia, on muutamia eri puolilla kaupunkia.


CafeCrepe -nimisen yrityksen sponsoroima Parklet Vancouverin keskustassa.



lauantai 27. kesäkuuta 2015

Hulevesien hallinnan suunnittelua Surreyssä

Historiaa. Hulevesien suunnittelulla on pitkät perinteet täälläpäin maailmaa. Surrey on ollut etunenässä Vancouverin metropolialueen kehityksessä, joka on ollut hyvin edistyksellistä. Seudun kaupungit ja kunnat, yhteensä 21 kpl, kuuluvat seudulliseen organisaatioon MetroVancouveriin, jonka johdolla on laadittu jo vuosikymmeniä kokonaissuunnitelmia mm. vesihuollon ja liikenteen järjestämiseksi.

ILWMP ja ISMP. Erityisen sysäyksen nykyisen kaltaiseen, hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen tähtäävään malliin on antanut yli kymmenisen vuotta valmistunut Integrated Liquid Waste Management Plan (ILWMP). Siihen kirjattiin useita hulevesien kestävään hallintaan liittyviä tavoitteita, joilla pyritään parantamaan vesien tilaa valuma-aluetasoisesti. Yhdeksi toimenpiteeksi, johon kaikki kaupungit ovat sitoutuneet, suunnitelmaan kirjattiin ns. Integrated Stormwater Management Plan:ien (ISMP) laatiminen. Surrey on hoitanut kaupungeista ensimmäisten joukossa velvoitteensa, tämän vuoden loppuun mennessä on tavoite valmistua viimeinen uupuva ISMP-suunnitelma - yhteensä niitä on laadittu lähes 30 kappaletta. ISMP:t tehdään koko seudulla MetroVancouverin vuonna 2005 julkaiseman mallin mukaisesti.

ISMP-suunnitteluprosessin vaiheet.
Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Surreyn erityispiirteitä. Surreyn pinta-alasta n. 30 %:ia on tulvariskialuetta, siis vesistötulvariskialuetta. Nämä alavat maat ovat alttiita jokien tulvimiselle. Ilmastonmuutoksen uhatessa nostaa merenpinnan tasoa tulevaisuudessa, kyseisten alueiden tulvasuojelu on yksi keskeisimpiä osastoni päänvaivoja. Lisäksi myös hulevesitulvat ovat ongelmana, rakentamisen tiivistyessä sekä erityisesti rankkasateiden lisääntyessä. Vancouverin alueella sademäärä on noin tuplat siitä, mitä Suomessa, joten hallittavaa riittää. Haastavuutta lisää erityinen vaatimus hulevesien laadulliseen hallintaan, koska - kuten jo olen aiemmin blogissa kirjoittanut - hulevedet päätyvät lohien kannalta arvokkaisiin vesistöihin, Surreyssä pääasiassa neljään jokeen (Serpentine, Nicomekl, Little Campbell ja Fraser). Hulevesitulvahuiput vahingoittavat myös purohabitaatteja huuhtoessaan voimalla kutusoraikkoja sekä aiheuttaessaan herkissä puroissa eroosiota.

Surreyn vesistötulvariskialueet.
Lähde: Surreyn kaupunki

Hulevesien integroitu hallintasuunnitelma. Integrated Stormwater Management Plan eli lyhyesti ISMP on kattava paketti tietoa, lähtökohtia ja toimenpide-ehdotuksia kullekin suunnittelualueelle. Yhdessä viimeisimmistä ISMP-suunnitelmista, johon tutustuin (Bridgeview - North Slope), on yli 200 sivua. Suunnitteluprosessi on sen osalta kestänyt jo pari vuotta, ja nyt ollaan kalkkiviivoilla. Samanaikaisesti ISMP:n kanssa on valmistunut Surreyn keskustaan tarkempi hulevesien suunnittelun ohjeistus rakentajille. Eri suunnittelualueilla tavoitteet ja lähtökohdat voivat olla hyvin erilaiset riippuen rakentamisen määrästä, suunnitellusta maankäytöstä, vesistötulvariskialueista, hulevesien hallinnan nykytilanteesta tai luonnon monimuotoisuusarvoista. Siksi kussakin ISMP-prosessissa käydään keskustelua sekä kaupungin sisäisesti että myös asukkaiden kanssa siitä, mitkä ovat kunkin suunnittelualueen visiot ja tavoitteet.

Bridgeview - North Slope -alueen ISMP-suunnitelman visio. 
Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Yhteisiä periaatteita. Kuitenkin tiettyjä yhteisiä, kaikkia suunnittelualueita koskevia periaatteita on voitu linjata. Niitä ovat mm. lohijokien suojelu, tulvien ja eroosioriskien vähentäminen, ratkaisujen integroiminen muiden osastojen suunnitelmien kanssa, parhaiden käytänteiden soveltaminen sekä osallistava suunnitteluprosessi.

Esimerkki. Esittelen seuraavassa hieman tarkemmin Bridgeview - North Slopen hallintasuunnitelmaa. Suunnittelualue on kooltaan n. 750 hehtaaria. Se jakautuu kuuteen valuma-alueeseen, joista läntisimmät sijaitsevat Fraser-joen alavilla ja tasaisilla ranta-alueilla. Suurin valuma-alue on Bolivarin valuma-alue, joka on 336 hehtaaria. Fraser-joen ranta-alueilla maanpinnan korkeus on n. 2-4 metriä. Kaakossa päin suunnittelualuetta maa kohoaa, ja suunnittelualueen korkein kohta siellä on n. 111 metriä. Eräs haasteellisuus hulevesienkin suunnittelussa ovat alueen jyrkät, eroosioherkät rinnealueet.

Suunnittelualueen rajaus.
Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Nykyinen hulevesijärjestelmä. Idässä kuivatus hoituu luonnollisten purojen kautta. Bolivar Creek:in johtuvat vedet kaupungin keskustan eli tulevaisuudessa voimakkaimmin kasvavan alueen osalta. Lännessä on tulvavallien systeemi, ja kuivatus hoituu mm. pumppaamalla. Kaiken kaikkiaan tämän läntisen alueen kuivatus on sellaista insinööritekniikkaa erilaisissa tulva- ja vuorovesitilanteissa, että luovuin yrittämästä ymmärtää sitä syvällisemmin. Kaiken kaikkiaan koko suunnittelualueen hulevesijärjestelmät on tällä hetkellä toteutettu pitkälti perinteisellä putki- ja kanavaratkaisuilla, eikä niissä ole sovellettu uudempia ns. parhaisiin hulevesien hallintamenetelmiin perustuvia ratkaisuja eli BMP:jä (Best Management Practices). Viemärit ja ojat kattavat pituudeltaan 85 % verkosta.


ISMP-suunnitelman mukainen ojaluokittelu.
Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Kasvua. Suunnittelualueelle kohdistuu suuria kasvupaineita, kun noin kolmasosa ennustetusta Surreyn väestönkasvusta - vajaa 100 000 uutta asukasta vuoteen 2046 mennessä - kohdistuu alueelle. Erityisesti kaupungin keskusta on osa-alue, johon rakentaminen tulee suunnitelmien mukaan keskittymään. ISMP-suunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin ollut uuden rakentamisen ennustettujen vaikutusten haittojen vähentäminen, sillä ilman toimenpiteitä alueen vesistöjen laatu heikentyisi, hulevesitulvat pahentuisivat, luonnontilaisten puronvarsihabitaattien arvot menetettäisiin jne.

Vesistötulvat. Suunnittelualueen alavien maiden haaste on Fraser-joen tulviminen. Pahimpina tulvavuosina joen vedenpinta on noussut useita metrejä, mikä luonnollisesti on suuri uhka 2-4 metriä merenpinnasta olevalle alueelle. 200 vuoden välein toistuvissa tulvissa jää tulvan alle n. 300 hehtaaria. Usein toistuvissa tulvissakin alueella on lukuisia kohteita, joita tulvat koittelevat. Lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksena on ennustettu merenpinnan vielä kohoavan, ja pahentavan tulvariskiä. Erilaisten skenaarioiden mukaan merenpinta nousee vuoteen 2100 mennessä 0,35 - 1,2 metriä. Koska alueella on paljon sekä asuin- että liikerakentamista, on tulvien hallinta tärkeä kysymys. Yksi isoimpia investointeja alueella ovatkin tulvavallit, joita joen tuntumassa tulisi nostaa nykyisestään.

ISMP-suunnitelman mukaiset suojeltavat viheralueet ja ekologinen viherverkko.
Lähde: Bridgeview - North Slope Integrated Stormwater Management Plan. Surreyn kaupunki.

Toimenpideohjelma. Suunnitelmassa on esitetty yhdeksän toimenpidekokonaisuutta (Action Plan), ja niille vastuutahot ja osatavoitteet. Toimenpiteet pitävät sisällään tulvasuojelun parantamista, vesiensuojelutoimenpiteitä, jokihabitaattien, yhtenäisten jyrkännealueiden, viheralueiden ja luontoalueiden säilyttämistä, tonttien siivoamista sekä maankäyttösuunnitelmien päivittämistä. Suunnitelmassa esitetään mm. pumppaamoiden parantamista, uusien putkien rakentamista tai vanhojen kapasiteetin nostamista, ojien ja rumpujen kunnostusta ja uusimista, tiukempien valvontatoimien käyttöönottoa (vesien pilaamisen ehkäisemiseksi), ympäristökasvatuksellisia toimenpiteitä, sadepuutarhojen ja biopidätysalueiden rakentamista, kattovesien käsittelyä tonteilla, kalannousuesteiden poistamista, jyrkkien rinnealueiden suojelun tiukentamista sekä kompensaatiotoimenpiteitä, mikäli on välttämätöntä esim. isoissa hankkeissa heikentää jonkun alueen monimuotoisuusarvoja. Kaiken kaikkiaan toimenpiteiden kokonaisuus tulee olemaan yli 3 miljoonaa dollaria. Tästä tosin puolet menee yhden pumppaamon rakentamiseen ja moni muu toimenpide vaatii lähinnä työaikaa.

Hulevesien hallinnan keinovalikoimaa.
Lähde: Storm Water Management Typologies and Strategies. Surreyn kaupunki.

Best Management Practises. Parhaat hallintamenetelmät jaetaan suunnitelmassa rakenteellisiin ja ei-rakenteellisiin menetelmiin, joista jälkimmäisiä ovat esim. valvonta- ja ympäristökasvatustoimenpiteet. Rakenteelliset menetelmät ovat konkreettisia rakentamistoimenpiteitä. Tavoite on integroida ratkaisut osaksi katujen, puistojen ja tonttien suunnittelua ja kehittämistä. Tarkemmassa toimenpiteiden suunnittelussa tulee tähdätä kuhunkin kohteeseen ja sen tavoitteisiin parhaiten vastaavaan kokonaisratkaisuun. Periaate on, että hulevesien hallinnassa tulisi tavoitella mieluiten useiden toimenpiteiden kokonaisuutta (yhdistäen siihen esim. viherkatot, "katkaistut rännit", sadepuutarhat, läpäisevät pinnoitteet jne) sen sijaan, että pyrittäisiin rakentamaan vaikkapa yksi iso viivytysallas.

Pieniä toimia - katkos reunakivessä ja "katkaistu ränni".

Vaikuttavuutta. Osallistuin tällä viikolla vielä tekeillä olevan Fleetwoodin alueelle sijoittuvan ISMP-suunnitelman kokoukseen. Kyseiselle suunnittelualueelle sijoittuu North Creek-niminen puro, jonka latvaosiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakentunut laaja, uusi asuinalue. Kuitenkin, hulevesien hallinnan toimenpiteiden ansiosta, muutoksia puron tulvahuippuihin ei ole juuri tullut - kasvua on ollut ainoastaan 5 %. Ilman toimenpiteitä muutosten arvioitiin nousevan jopa yli 50 %:iin. Uudella alueella on toteutettu mm. biopainanteita ja viivytysaltaita. Lisäksi niin yleisillä alueilla kuin tonteilla vaadittiin pihoilla ja viheralueilla vähintään 45 senttimetrin kasvualustapaksuutta - tämä yksinkertainen vaatimus kerrottuna koko alueen pinta-alalla on tuonut alueelle huomattavan määrän hulevesien viivytystilavuutta. Ja kasvitkin voivat alueella paremmin - kaksi hyvää tavoitetta saavutettu siis samalla kertaa.


keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Surreyn puistoja ja vähän muutakin

Puisto-osasto. Puisto-osasto ei Surreyssä ole pelkkä puisto-osasto. Se on jonkinlainen suomalaisen puisto-, liikunta- ja kulttuuritoimen yhdistelmä. Siellä vastataan myös perinteisesti Suomessa tilapalvelulle kuuluvista osa-alueista, kuten osasta julkisia rakennuksia. Kutsun tässä nyt kuitenkin sitä puisto-osastoksi, kun kirjoituksenikin keskittyvät enemmän viheralueille.

Puistojen luokittelukartta.
Lähde: Surreyn kaupunki.

Vaikuttavaa ohjelmointia. Sain lyhyen johdatuksen puistosuunnittelupuolen vetäjältä Ted Uhrichilta mielettömään raporttipinoon koskien erilaisia kaupungin viherpalveluja. Surreyn kaupunki on laatinut vuonna 2008 strategian koskien kaikkia viher- ja virkistyspalveluja, liikuntapalveluja sekä kulttuuripalveluja. Kyseisessä strategiassa on määritelty viherpalveluiden luokittelu sekä kullekin näistä määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Kaupunkiin halutaan luoda tai siellä säilyttää viher- ja virkistyspalveluverkosto, joka koostuu seuraavanlaisista luokista (suomennettu tulkiten): Kohdepuisto (Destination Park), Kaupunkipuisto (City Park), Kaupunginosapuisto (Town Centre / Community Park) sekä Lähipuisto (Neighbourhood Park). Kukin luokka on jaoteltu vielä alaluokkiin mm. käyttötarkoituksensa mukaan (esim. luonnonsuojelu, liikunta tai koulun piha). Kaupungin ylläpitämiä viheralueita täydentävät seudullisen organisaation, Metro Vancouverin, ylläpitämät Regional Park -alueet.

Eniten surreyläiset toivovat uusia kävely- ja pyöräilyreittejä sekä luonnonalueita. 
Lähde: Parks, Recreation and Culture Strategic Plan. Surreyn kaupunki. 

Maanhankinta. Puistopalveluiden kehittämiseksi puisto-osastolla on vaikuttava budjetti maanhankintaan (n. 30 miljoonaa dollaria) - ja kyllä, puisto-osasto itse hoitaa maanhankinnan, kuten esim. oma osastoni huolehtii mm. hulevesien viivytysalueiksi tarvittavien maiden hankinnasta. Puisto-osaston strategiaan on kirjattu, että maanhankinta on kaupungin tiivistyessä käynyt yhä haastavammaksi, eikä uusilla alueilla ole aina voitu turvata riittäviä viher- ja virkistyspalveluita. Koko provinssin (Brittiläisen Kolumbian) tasoinen lainsäädäntö määrää, että viisi prosenttia maankäyttömaksuista (Development Cost Charges) tulee ohjata mm. puistomaiden hankintaan - mutta maan hinnan kallistuessa samalla summalla ei tietenkään saa yhtä paljon maata kuin aiemmin (ja puistomaaksi hankittava maa ostetaan samaan hintaan kuin rakentamiseen tarkoitettu maa). Lisäksi trendinä Surreyssä on ollut omakotitalojen lisääntyminen, jolloin maankäyttömaksujenkin määrä on ollut laskeva. Koko kuvio vaikuttaa hyvin haastavalta, kuinka Surrey onnistuu takaamaan tasapuolisen, kattavan ja eheän viherpalveluverkoston hurjasti kasvavassa kaupungissaan.


Skeittipaikka Surreyn eteläosissa.

Budjetti. Puistopuolen budjetti (siis puistojen rakentamiseen ja ylläpitoon) on n. 15 miljoonaa dollaria vuodessa. Tästä rakentaminen vie kaksi kolmasosaa, ja ylläpito yhden kolmasosan. Toteutus hoituu 75 %:sti ulkopuolisilla urakoitsijoilla, neljäsosasta vastaa kaupungin oma porukka - yleensä nämä kohteet ovat pienempiä puistoja ja viheralueita.

Uusi koirapuisto itäisessä Surreyssä.

Lisää ohjelmia. Kokonaisstrategian lisäksi kaupuki on laatinut lukuisia osaselvityksiä koskien mm. koirapuistoja, viheryhteyksiä, tai virkistyspyöräilyn olosuhteita (pyöräilyn ja kävelyn suunnitelmat ovat muutoin liikenneosaston vastuulla). Tavoitteita puistopuolen osalta on kirjattu myös Sustainability Charteriin eli kaupungin ympäristöstrategiaan sekä "yleiskaavaan" eli Official Community Plan:iin. Puistojen suunnittelua ja rakentamista ohjaa paksuhko raportti, Parks Standard Construction Document. Esimerkkinä yksittäisestä viherpalvelusta voisi mainita, että koirapuistoja on kaupungissa nyt kahdeksan kappaletta, tavoitteena on kasvattaa niiden määrä 15 kappaleeseen. Saavutettavuus-tavoitteena koirapuistojen osalta on kirjattu, että asukkailla tulisi olla maksimissaan 20 minuutin kävelymatka lähimpään koirapuistoon.

Uusi leikkipuisto Claytonin alueella Surreyssä.

Uusi leikkipuisto-ohjelma. Leikkipuistojen osalta palveluohjelmointi kaipaa jo päivitystä, edellinen on vuodelta 2000. Uutta ohjelmointia ollaan käynnistämässä. Sen pohjaksi ollaan pohtimassa suunnan muutosta leikkipuistojen luonteessa - niistä haluttaisiin kehittää enemmän "luonnonmukaisia" paikkoja, joissa "kids can get dirty". Kanadan turvallisuusmääräykset (CSA-standards) - jotka kuulemma ovat täkäläisten käsityksen mukaan tiukempia kuin EU-normit - aiheuttavat suunnittelijoille päänvaivaa. Tavoite on kuitenkin selkeä, ja hyvä esikuva on naapurikaupunki Richmond, josta löytyy jo toteutuneitakin esimerkkejä.

Terranovan seikkailupuisto Richmondissa.

Hyppäys naapurinkuntaan. Naapurikunnassa Richmondissa on toteutettu viime vuosina useita leikkipuistoja tavalla, josta aiotaan tosiaan ottaa mallia Surreynkin leikkipuistojen kehittämisessä. Niistä halutaan luonnonmukaisempia paikkoja, joissa lapset voivat kaivaa, rakentaa, kiipeillä puissa, leikkiä vedellä, sotkea mudalla... Richmondin puistoissa, joissa vierailin, idea näkyy mm. paikallisen puun ja luonnonkiven käytössä, luonnollisissa pintamateriaaleissa ja osin väreissäkin (tehostevärejä on kuitenkin mielestäni kivasti käytetty), veden käytössä, alueelle tuoduissa "puunkarahkoissa" ja maastonmuotoiluna.

Lapsien mielikuvitusleikki valloillaan Terranovan puistossa.

Terranova ja City Garden. Kävin lasten kera testaamassa kahta leikki- ja seikkailupuistoa Richmondissa. Molemmat ovat ilmeeltään edellä mainitun "luonnonmukaisen" kaltaisia. Alueiden ilme ei ole vimpan päälle viimeistelty, esim. alueiden rajautuminen on osin varsin vapaata. Richmondin kaupungin nettisivuilla sanotaan, että näillä uudenlaisilla leikkipuistoilla pyritään vastaamaan kasvavaan huoleen siitä, että lapset ovat vieraantuneet luonnosta. Täällähän moinen näkökulma on varmastikin paljon suurempi huolenaihe kuin meillä Suomessa. Kaiken kaikkiaan ainakin näiden kahden Richmondin puistoesimerkin perusteella sanoisin, että oikein mielenkiintoisia esimerkkejä, joista varmasti voisi ottaa mallia silti Suomessakin - ne sopisivat oikein hyvin suomalaiseen metsävoittoiseen maisemaan. Ja Terranova ainakin todisti taas kerran itselleni, että vanhoista puista tulisi pitää kiinni ja ottaa niiden säilyttäminen suunnittelun lähtökohdaksi.

Richmondin City Garden.

Takaisin Surreyhyn. Surreyn kaupungin vastuualueista pitää mainita vielä erityisesti Neighbourhood Beautification and Enhancement. Kaupungin "kaunistamis-suunnittelijan" tehtävänä on koordinoida erilaisia projektiluonteisia ja erityisesti asukkaiden aktiiviseen osallistumiseen liittyviä hankkeita, joilla pyritään elävöittämään naapurustoa ja kaupunkikuvaa. Asukkaat voivat saada tukea esim. yhteisen puutarhan toteuttamiseen tai erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Kaupallisten rakennusten julkisivujen kohentamiseen voi saada jopa 30 %:n tuen. Asukkaiden ehdotuksesta on eri puolilla kaupunkia toteutettu monenlaisia "paikanteko-projekteja". Ja ensi viikolla valmistuu kolmatta kertaa järjestetyn PARKit-suunnittelukilpailun väliaikaisteos Surreyn keskustaan.

Julkista taidetta sijoitetaan usein mm. asukastalojen yhteyteen.





torstai 18. kesäkuuta 2015

Lajeja ja vieraslajeja

Opeteltavaa. En onneksi joudu täällä tekemään mitään tarkkoja istutussuunnitelmia lajeineen, sillä aika tavalla tämä käytössä oleva lajisto poikkeaa Suomesta (luonnollisesti, onhan Vancouverin alue Pariisin korkeudella). Kasvisuvut ovat monet kyllä tuttuja, kuten Acer (vaahterat), Abies (pihdat), Quercus (tammet), Pinus (männyt) tai Alnus (lepät). Erityisen paljon päänvaivaa olen kuitenkin nähnyt kosteikkolajien (sarat, vihvilät, kaislat jne) opetteluun.


Vesisaraa (water sedge, Carex aquatilis) VanDusenin kasvitieteellisessä puutarhassa.

Luonnonvaraista lajistoa. Suunnittelukohteissani on tavoitteena luonnonmukaista ympäristöä jäljittelevä lopputulos. Kohteet ovat hulevesien viivytysalueita, joissa kasvien on kestettävä ajoittaista märkyyttä. Surreyn kaupungilla on hyviä ohjeistuksia mm. luonnonympäristöjen ennallistamiseen, joiden avulla lajivalintojen tekeminen on helpottunut. Myös kaupungin puisto-osastolla on suosituksensa, mitä alkuperäislajeja tulisi käyttää - varsinaisiin kosteikkoihin heillä ei kuitenkaan ole omia suosituksiaan.

Isomman puoleinen vaahteran lehti. 

Puut. Puiden osalta suositeltavia ovat mm. jättipihta (Abies grandis, grand fir), oregoninvaahtera (Acer macrophyllum, big leaf maple), sitkankuusi (Picea Sitchensis, sitka spruce), jättituija (Thuja plicata, western red cedar) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii, Douglas fir). Kaikki näistä edellä mainitsemistani ovat jättipuita eli kasvavat useiden kymmenien metrien mittaisiksi. Luonnonmetsät ovatkin täällä majesteetillisen hienoja!

Paikallisessa kuusimetsässä.

Punaleppä. Punaleppä (Alnus rubra, red alder) on täällä se ensimmäinen pioneerilaji, joka tulee myllätyille alueille luonnostaan. Punaleppä elää symbioosissa Frankia-nimisen bakteerin kanssa, jonka suosiollisella avustuksella se pärjää vähätyppisissä maissa. Pioneerilajit - lepän lisäksi täällä erityisesti myos jättipoppeli (Populus trichocarpa, black cottonwood) - luovat ajan kanssa olosuhteet muille lajeille suotuisiksi. Kaupungin alueilla tätä luonnollista sukkessiota pyritään hieman vauhdittamaan, mutta periaatteena kuitenkin luonnonmukaisten alueiden ennallistamisessa on matkia luonnon omaa tapaa hoitaa asiat.

Metsän luonnollinen sukkessio pioneerivaiheesta vanhaksi metsäksi. 
Lähde: Restoration Prescriptions for Municipal Detention Ponds and Riparian Ecosystems. Surreyn kaupunki.

Kosteikkosuunnitelma. Suunnittelukohteissani - kahdella hulevesien viivytysalueella - tarkoitus on parantaa niiden ilmettä sekä toimivuutta. Fraser Heightsin hulevesialtaassa ei kauheasti ole vettä - ja sitä toivon mukaan siihen voitaisiin saada lisääkin - eli kyseessä on lähinnä alueen esteettinen kohentaminen. Toisessa suunnittelukohteessa vettä on ajoittain liikaakin, ja nykyinen suoraviivainen vesiuoma halutaan muokata luonnollisemmin kaartuilevaksi. Ehdotan siihen myos pieniä patoja, jotta vesi viipyisi ja suodattuisi tulevan kasvillisuuden kautta parantaen hulevesien laatua.

Idealuonnokseni Fraser Heightsin hulevesialtaaseen.

Vieraslajit. Vieraslajit ovat täällä(kin) varsinainen riesa. Niiden torjunta on keskeinen kysymys monessa kohteessa, kuten Campbell Heightsin alueella, josta bloggasin jo aiemmin. Kaupungin ennallistamisohjeissa (Restoration Prescriptions for Municipal Ponds and Riparian Ecosystems) on todettu, että vieraslajit uhkaavat monin paikoin syrjäyttää alkuperäisluontoa. Kaupunki onkin linjannut, että vieraslajien torjumiseen on panostettava, koska muutoin nämä nopeasti leviävät lajit uhkaavat ekosysteemien terveyttä ja toimivuutta. Vieraslajeista pahimpia täällä ovat ruokohelpi (Canary grass, Phalaris arundinacea), muratti (English ivy, Hedera helix), keltapeippi (lamium, Lamium galeobdolon) ja Suomessakin tuttu japanintatar (Japanese knotweed). Myökaukasianjättiputki (giant hogweed, Heracleum mantegazzianum) on nostettu esille myrkyllisyytensä vuoksi. Täällä myös vuohenputki (goutweed, Aegopodium podagraria) ja rantakukka (purple loosestrife, Lythrum salicaria) on luokiteltu haitallisiksi.

Ruokohelpi. Toisessa suunnittelukohteessani kasvaa mm. ruokohelpeä, josta halutaan eroon, koska sen siemenet leviävät veden mukana alueelta alajuoksun arvokkaaseen purohabitaattiin. Ruokohelpi on yleinen laji ympäri maailman, siitä on myos lukuisia koristetarkoituksissa käytettyjä lajikkeita (kuten Suomessakin tuttu, voimakkaasti leviävä viiruhelpi). Ruokohelpi kasvaa luonnostaan vesistöjen rannoilla ja kosteikoilla. Se valtaa nopeasti esim. kaivetut maa-alueet ja sitä on hyvin vaikea hävittää. Se onkin joissain paikoin tukahduttamassa kosteikkojen ja puronvarsien habitaatteja. Se estää muiden lajien juurtumisen alueelle, eikä luonnollista jokihabitaattia pääse ilman ihmisen puuttumista asiaan syntymään.

Toisen suunnittelukohteeni, Enver Creekin alueella kasvaa ruokohelpeä. Varjostuksen saaminen alueelle auttaisi sen torjunnassa, koska se on valoisien paikkojen kasvi.

Jänönvihma. Jänönvihmaa (Scotch broom, Cytisus scoparius) kasvatetaan Suomessa vain aivan eteläisimmillä rannikolla ja Ahvenanmaalla. Kyseinen pensas kasvaa yleensä 1-3 metrin korkuiseksi. Kasvupaikkana se suosii hiekkaisia ja kuivia maita. Jänönvihma eli jänönpapu on kotoisin Euroopasta, ja on levinnyt sieltä muualle maailmaan. Haitalliseksi vieraslajiksi se luokitellaan mm. täällä brittiläisessä Kolumbiassa, ja erityisesti se on ongelma Vancouverin alueen lisäksi Vancouverin saarella. Se valtaa mm. hakkuualueita ja aiheuttaa suuria haittoja metsän kasvulle. Sitä näkee täällä todella paljon mm. teiden varsilla tai jollain muulla tavalla muokkaantuneilla alueilla, ja erityisesti toukokuussa se on hyvin havaittavissa räväkän keltaisen kukintansa ansiosta. Alkukesä onkin parasta torjunta-aikaa jänönvihman osalta.


Yksi ongelmallisista vieraslajeista on jänönvihma.

ISC. Brittiläisessä Kolumbiassa on olemassa erityinen organisaatio vieraslajien torjunnan edistämiseksi, ja se on Invasive Species Council of British Columbia. ISC tarjoaa tietoa vieraslajeista, niiden ominaisuuksista sekä torjunnasta. Se järjestää tapahtumia ja organisoi erilaisia tempauksia. Sen sivuilta on ladattavissa kustakin vieraslajista näppärät kohdekortit, esim. jänonvihmasta.

Loppukevennys. Ja vähän vuohistakin. Vuohien pitäminen Vancouverin kaupungissa on lain mukaan kielletty, mutta nyt kampanjoidaan, että se sallittaisiin. Eräs peruste vuohien sallimiselle tässä jutussa on se, että ne syövät vieraslajiksi luokiteltua paikallista karhunvatukkaa (Himalayan blackberry, Rubus armeniacus). Toivotaan siis, että tulevaisuudessa vuohia nähdään Vancouverinkin pihoilla!