sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Maisema-arkkitehtina Jyväskylässä



Jyväskylä. Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki, jossa asukkaita on hieman yli 135 000. Pinta-alaltaan Jyväskylä on vajaat 1500 neliökilometriä. Jyväskylä kuuluu maisemallisesti Järvi-Suomeen, jolle nimensä mukaisesti tunnusomaisia ovat vesistöt. Maastonmuodot ja havupuuvaltaiset metsät ovat myös keskeisiä keskisuomalaisessa maisemassa.



Jyväskylän maisemarakenne. Yllä olevasta maisemarakennekartasta näkee kuinka Päijänteen ruhjelaakso jatkuu pohjois-eteläsuuntaisena laaksomuodostumana, jota selänteet reunustavat. Lounaasta koilliseen ulottuva tummempi vyöhyke on Sisä-Suomen reunamuodostuma, josta ylimpänä kuvassa, ydinkeskustan taustalla näkyvä Harju on näkyvimpiä ja tunnetuimpia maamerkkejä. Laakson, vesistöjen ja reunamuodostuman solmukohtaan perustettiin vuonna 1837 Jyväskylän kaupunki - paikkaan, jossa olosuhteet olivat asutuksen, maanviljelyn ja vesistöjä pitkin kulkevien ihmisten kannalta otollisimmat. Mikäli jyväskyläläiset maisemat kiinnostavat enemmänkin, niistä voi lukea tarkemmin tekemästäni maisema- ja viheralueselvityksestä.

Työni. Kaupungilla olen työskennellyt kohta 15 vuotta, maankäytön ja kaupunkisuunnittelun toimialalla. Osallistun yleis- ja asemakaavoitukseen, olen mukana kaavoihin liittyvien yleissuunnitelmien ja selvitysten laadinnassa sekä vedän kehittämisprojekteja. Itselläni on aikaa tehdä suunnittelua melko vähän, mikä välillä jopa harmittaa. Mutta kaiken kaikkiaan ehdottoman mukava ja mieluinen työpaikka, niin työn kuin työkavereidenkin puolesta.

Poimintoja. Jos joutuisin mainitsemaan kolme tärkeintä projektia, joihin olen Jyväskylässä työskennellessäni osallistunut, ne olisivat: Tourujoen kehittämissuunnitelma, Jyväskylän yleiskaava sekä kaupungin viherpolitiikka (nimettynä lähinnä ajankohtansa mukaisessa järjestyksessä eli tuoreimmasta alkaen). Viherpolitiikan yksi periaatelinjaus on alla kartassa näkyvä Kehä Vihreä, jonka kehittäminen on nyt ja tulevina vuosina yksi tärkeimmistä työtehtävistäni.



Oppimissuunnitelma. Työnvaihtoon liittyen olen parhaillaan kirjoittamassa oppimissuunnitelmaa eli suunnitelmaa siitä, mitä odotuksia minulla on työnvaihdolle ja millaiset työtehtävät minua ulkomailla odottavat. Erityisesti työnantajani painotti jo vaihtopaikan hakuvaiheessa näkemystä siitä, mitä hyötyä työnvaihdosta minulle ja Jyväskylälle olisi.

Odotuksia. Jos taas listaisin kolme tärkeintä asiaa tai aihepiiriä, joista toivon kokevani uutta ja omassa työssänikin sovellettavaa, ne olisivat: hulevesien hallinta, jokien kunnostaminen ja yleensä vihreän infrastruktuurin suunnittelu. Konkreettiset työtehtäväni Surreyssä liittyvät mm. hulevesikosteikkojen ja viheryhteyksien suunnitteluun. Pääsen osallistumaan myös maankäytön suunnitteluun, tutustumaan Surreyn jokikunnostusesimerkkeihin sekä ns. hulevesien integroituihin hallintasuunnitelmiin (eli ISMP:hin).

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kesää odotellessa

Tähän mennessä. Takana on jo varsin pitkä prosessi, vaikka Kanadaan lähtöön on vielä lähes kaksi kuukautta. Unelmoiminen alkoi jo vuosia sitten. Esimiehelle paljastin unelmani parisen vuotta sitten. Viime vuonna päätin toden teolla hakea työnvaihtopaikkaa. Ensimmäiset sähköpostitiedustelut postitin potentiaalisiin kohdekaupunkeihin n. vuosi sitten.

Kansainvälinen vaihto. Jyväskylän kaupunki on ainoa laatuaan, joka tarjoaa tällaista mahdollisuutta työntekijöilleen. Hakemuksen kaupungin kansainvälisten suhteiden yksikköön jätin syyskuun lopulla. Haastatteluineen valintaprosessi vei parisen kuukautta. Sopivasti pikkujoulupäivänä sain tiedon, että olen saanut paikan.

Kohdekaupungin etsintää. Lähdin etsimään paikkaa ensin Englannista, mistä olin kuullut mielenkiintoisista esimerkeistä vihreän infrastruktuurin suunnittelusta. Mm. Plymouthin GI-suunnittelu vaikutti hyvin kiinnostavalta. Pohjois-Amerikasta olin kuullut mm. Seattlen hyvistä esimerkeistä niin green factorin kuin hulevesien hallinnan saroilla. Portland Oregonissa kiinnosti myös mm. green street -ohjelmansa vuoksi. 

Valinta. Edellä mainittujen lisäksi laitoin sähköpostia myös Vancouverin metropolialueella sijaitseviin kaupunkeihin. Kanadassa ollaan pitkällä niin hulevesien hallinnan saralla, vihreää infrastruktuuria koskevissa kysymyksissä kuin jokihabitaattien kunnostuksissa. Vancouver on noteerattu usein yhdeksi maailman vetovoimaisimmista kaupungeista. Kohdekaupungikseni valikoitui Surreyn kaupunki, josta minut toivotettiin innokkaasti tervetulleeksi.




"Kesätyöpaikka". Työni Surreyn kaupungin "insinööriosastolla" (Department of Engineering) alkaa toukokuun 7. päivä ja kestää n. 8 viikkoa. Tiimini on "kuivatus- ja ympäristöosasto" (Drainage and Environmental), jossa ei työskentele yhtään maisema-arkkitehtia - hekin haluavat yhteyshenkilöni mukaan kokemusta siitä, mitä maisema-arkkitehti voi heidän tiimiinsä tuoda. Ei mitään paineita... Muualla kaupungilla maisema-arkkitehteja kyllä työskentelee, mutta vielä en osaa sanoa heidän lukumääräänsä.